Jarmo Koponen

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyys

Tarvitsemme osatyökyisten työpanosta

Osatyökykyisyys tarkoittaa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Lainsäädännön (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) mukaan osatyökykyinen on henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä.

Työvoimaa laadukkaalla koulutuksella - ei ulkomailta

Puunkäyttö Pohjois-Suomessa on kasvamassa suunniteltujen investointien myötä, mutta niiden toteutumista varjostaa uutisten mukaan osaavan työvoiman riittämättömyys kuljetusalalla. Surkealla koulutuspolitiikalla ajetaan Suomi juuri tällaisten tilanteiden äärelle: tällä kertaa kouluista ei valmistukaan ammattitaitoisia kuljettajia yritysten tarpeisiin, ja valmistuneiden määräkin on liian pieni. Tässä kohtaa moni poliitikko huudahtaa meidän tarvitsevan työperäistä maahanmuuttoa, mutta se mantra ei hokemalla muutu toimivaksi ratkaisuksi.

Turvetuotantoa ei pidä ajaa alas

 

Jyrki Kataisen hallitus vihreän ympäristöministerinsä Ville Niinistön junailemana linjasi hallitusohjelmaan turvetuotannon hallitun alasajamisen. Miksi?

Puheenvuoroon turpeen puolesta ispiroi YLEn uutisvirrasta poimittu Elina Niemistön juttu Seinäjoen alueen turveteollisuudesta ja sen alasajon näkymistä. Ympäristöpoliitikot ovat saaneet niskalenkin  Suomen suurimmasta turvetuottajasta Vaposta, joka on alkanut etsiä uutta polttoturvetta korvaavaa liiketoimintaa.

Työllisyystoimia on jatkettava

Uusimmat työllisyysluvut olivat yllättäviä: trendikorjattu työllisyysaste on 72,5%.

Työ on hyvinvoinnin pohja. Jokainen työkykyinen ja -ikäinen on vastuussa itsensä elättämisestä. Vain se, että mahdollisimman moni osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen mahdollistaa vauraan ja tasa-arvoisen maan.

te-palvelujen yksityistäminen riski monipuolisia palveluja tarvitseville

Nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistyvät, mikäli hallitus ehtii saada lait valmiiksi. Palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle ns. kasvupalveluiksi ja ne tuotetaan markkinaehtoisesti. Rahoitus tulee olemaan yleiskatteellista eli rahoja ei korvamerkitä, vaan maakunta itse päättää miten rahat käytetään.

Maakunnan kannusteet työllistää ovat puutteelliset, jopa tavoitteelle vastakkaiset, sillä maakunnat saavat sitä enemmän yleiskatteista rahoitusta mitä enemmän on työttömiä. Kasvupalveluyritykset puolestaan saavat rahoituksensa osin tulosten perusteella.

Työllisyyden kasvu on ollut aitoa

Olette varmaan kuulleet sen perinteisen väitteen "haamutyöpaikoista", jonka avulla työllisyyskasvu on tällä hallituskaudella tehty.

Väite tilastokikkailusta ei pidä paikkaansa. Tilastokeskuksen työmarkkinatilastojen asiantuntijat Ulla Hannula ja Liisa Larja ovat 1.8.2018 julkaisussaan (http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2018/tyollisyys-kasvoi-ihan-oikea...) valottaneet sitä, millaisista työpaikkoja nykyinen hyvä työllisyyskehitys on Suomeen synnyttänyt.

Suomessa solmitaan ennätysvähän avioliittoja

Väestön ennakkotilastoa rullailin tänään ja huomasin sieltä sellaisen seikan, että avioliittojen solmiminen on pohjalukemissa. Syytä en tiedä moiseen, mutta enpä anna sen haitata arvailujani.

 

Maatalouden kriisi on nyt fakta

 

Suomi neuvotteli Euroopan unionin (silloin EY) jäsenyydestä 1993-94. Vaikeimmat kysymykset olivat maatalous ja aluepolitiikka. Ei ihme, koska EU on maailman suurin maatalousrahasto ja myös koheesiopolitiikka on sen keskeinen osa. Toisaalta Suomessa oli Keskusta-johtoinen Ahon hallitus, jolle maatalous ja aluepolitiikka vielä tuolloin olivat tärkeimmät asiat.

 

Punaiset puhuu, siniset tekee

Hallitus on saavuttanut kaikki talouspoliittiset tavoitteensa, kun Tilastokeskus vahvisti tänään työllisyysasteen nousseen 72 prosenttiin. Valtion velkaantuminenkin on saatu loppumaan. Velkaa maksetaan takaisin. Tämä on juhlapäivä, jonka eteen on tehty valtavasti työtä.

Suurkiitos kuuluu erityisesti tuulessa ja tuiverruksessa taistelleelle työministeri Jari Lindströmille​, joka saa tunnustusta yli puoluerajojen. Jarpan kaudella työllisyys on paremmalla tasolla kuin koskaan sitten 1980-luvun lopun.

Työvoimaa hinnalla millä hyvänsä?

Nyt kun lähestulkoon joka puolella hoetaan mantraa ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa”, olisi ehkä syytä määritellä tietyt reunaehdot siitä mistä oikeasti puhutaan. Tällä hetkellä tuntuu, että termi ”työperäinen maahanmuutto” saattaa käsittää keskustelijasta riippuen vähän mitä sattuu.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä