*

Jarmo Koponen

Kaikki blogit puheenaiheesta Euroopan unioni

Brexit ja Hänen Majesteettinsa julkiset eläkevaarit

Jossain vuonna 1945 syntyneiden ja vuonna 1955 syntyneiden välillä kulkee kiinnostava Brexit-realismin raja. Ajattelen eräänlaisten diplomaattien asenteita. Tarkemmin sanoen niiden, joita tosielämässä kutsutaan kirjaimella C eikä esimerkiksi M.

Pari entistä Secret Intelligence Servicen eli MI6:n päällikköä on viime päivinä antanut kuulua itsestään.

Sipilä on aika veijari

 Keskustalla näyttää nyt olevan kiire Iltalypsylle. Perhevapaanuudistuksen estäminen ei riittänyt, vaan nyt jo haaveillaan EU-rahoista omille veräjille.  Lueskelin huvittuneena ja hiukan tuumailtuani pikkaisen kauhistuneena Pääministeri Sipilän ajatuksista Brexitin jättämän rahaukon paikkaamisesta EU:n budjetissa. EU:n menoja pitäisi leikata, mutta aluetukiin ja maatalouteen tulisi saada lisää rahaa.

EU:n lyijyhaulikielto on torjuttava

Euroopan kemikaalivirastossa käsitellään parhaillaan ehdotusta, joka laajentaisi nykyisen vesialueilla tapahtuvan metsästyksen lyijyhaulikiellon koskettamaan kaikkea haulikkometsästystä turvemailla. Esitys on suomalaisen metsästäjän näkökulmasta karmaiseva, sillä turvemaita on maamme pinta-alasta noin kolmasosa, yli 9 miljoonaa hehtaaria. Eniten turvemaita on Pohjois-Suomessa. Tosiasiallisesti kielto lopettaisi käytännössä lyijyhaulien käytön kaikessa metsästyksessä.

Minkälainen hajottava voima Visegrad –maat ovat EU:n sisällä?

Minkälainen hajottava voima Visegrad –maat ovat EU:n sisällä?

Vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista tarkastelee Visegrad-maiden roolia EU:ssa.

Kysymys kuulu: Minkälainen hajottava voima Visegrad –maat ovat EU:n sisällä?

(VG-maat: Puola, Unkari, Tshekki, Slovakia.) – ehkäpä Itävallalla höystettynä vielä? Lisäksi eräissä ainakin etuuksiin liittyvissä asioissa mukaan voi laske Romanian ja Bulgarian.

Erkka, Emilia ja lokeroinnin vaikeus

Ajelin eilisaamuna 5-tietä Kajaaniin ja, kuten on tapana, kuuntelin Yle Radio ykköstä, josta aina tulee aamupäivän parasta ohjelmatarjontaa (etenkin "Muistojen bulevardi" klo 9-10). Kello kahdeksan jälkeen ykkösaamussa keskustelivat politiikan tutkijat Erkka Railo ja Emilia Palonen aiheesta "Onko Sinisillä ja Paavo Väyrysellä jotain yhteistä?" (Ykkösaamun kohdassa 5:50 - 22:35 min).

Euroopan unioni & yhteinen puolustus – enemmän kuin osiensa summa?

On puhuttu paljon Euroopan yhteisestä puolustuksesta, jopa liittovaltiosta. Äkkiseltään tämä kuulostaa mahtipontiselta, ja myös Suomi on kiinnostunut siitä, etenkin jos sitä kautta saataisiin Naton tapaiset turvatakuut (muiden maiden apu) kriisin sattuessa kohdalle. Näin etenkin, kun Natoon ei ilmeisesti voida mennä, mutta EU:ssa kuitenkin ollaan.

Suomen politiikantoimittajia ei kiinnosta Saksa eikä EU:n tulevaisuus

Suomen medialta menee suurin osa Saksan poliittisista uutisista sivu suun. Meillä seurataan ja kirjoitetaan Britannian ja Ranskan politiikasta paljon enemmän kuin Saksan.

Onko Saksa niin vaikea, ettei edes yritetä?

Viimeksi tämän huomasi eilisiltana, kun seurasi netistä median live-seurantaa MTV3:n presidentinvaalikeskustelusta Kallion kirkossa.

Mikä ergebnis?

Suomen kansan tie – synnistä toiseen, vaikeudesta toiseen

Hyväksyttiin naispappeus, saatiin 90-luvun lama ja liityttiin EU:hun. Hyväksyttiin tiedät-kyllä-mikä -laki, saatiin heti seuraavana vuonna valtava maahantuloaalto ja turvallisuustilanne huononi. Mieli tekisi kysyä – vaikkei varmaankaan pitäisi – että mitä seuraavaksi?

Kommunismin pelossa kapitalismin kitaan

1980 luvulla kapitalismi kukisti kommunismin. Kommunismin kukistumista voidaan pitää hyvänä asiana, siitä ei ole kahta sanaa. On helppoa olla jälkiviisas, mutta en malta kuitenkaan olla mainitsematta, että 80 luvun jälkeen kapitalismi olisi pitänyt pitää hallinnassa. Kapitalismin voimistuttua, se kukisti 90 luvulla demokratian ja markkinatalouden. Nykymeno on siitä seurausta. Olemme menettäneet hallinnan. Valtaa pitäviä poliitikkojamme ohjaa ulkomaiset tahot. Kaiken tuon seurauksena kärsimme taloudellisista, sosiaalisista ja ekoloogisista ongelmista.

Näkevätkö RED II-direktiivin vastustajat metsän puilta?

Asia liittyy biomassan kestävyyskriteereihin, joilla on tarkoitus varmistaa, että  varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Lisäksi direktiivissä asetetaan asetetaan kestävyysvaatimuksia biomassojen tuottamiselle metsissä, pelloilla ja ruohikkoalueilla. Energiaministeriö vahvisti yleisnäkemyksen ennen joulua, josta Euroopan parlamentin täysistunnossa on tarkoitus äänestää 16.1.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä