Jarmo Koponen

Kriisinhallinta

Suomi vahvistamaan Euroopan kriisinhallintaa

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vierailu Suomeen on nostanut keskusteluun Ranskan interventioaloitteen, jonka tarkoituksena on vahvistaa Euroopan unionin kykyä vastata yllättäviin kriiseihin. Joukkojen on ennen kaikkea ajateltu toimivan Euroopan ulkopuolella humanitaaristen kriisien yhteydessä. Ranskan lisäksi aloitteeseen on jo sitoutunut Belgia, Britannia, Saksa, Tanska, Alankomaat, Espanja, Portugali ja Viro. Tässä joukossa Suomen on syytä olla mukana.

Tehokkain kokonaisvaltainen kriisinhallinta tehdään ennalta

Kallein tapa ratkoa kriisejä ja konflikteja on päästää niiden ydin sulamaan, kuten vakavimmassa ydinonnettomuuden muodossa tapahtuu.

Siinä vaiheessa, kun kaikki muu on osoittautunut riittämättömäksi, siviiliväestö pakenee, ja kriisinhallintaa harjoitetaan aseet kädessä, resursseja palaa valon nopeudella.

Suomi – YK-rauhanturvaamisen suurvalta?*

Saksassa puitiin turvallisuutta ja turvattomuutta (Munchen). Estradille kohosivat – kuinka ollakaan – Ukraina, varsinkin kun lännenmiehen media sai valita lukijoilleen uutisoitavat kohdat. 

Minskin sopimuksen kadonnutta avainta – kielikysymystä ei kukaan ottanut esille. Arvostaen jatkoaikapresidenttimme – Sauli Niinistön ulostuloa – voimme olla ylihuomenna YK-rauhanoperaatioiden suurvalta! [1.

 

Suomen siviilikriisinhallintakykyä kehitettävä

Suomen perusinfrastruktuuri on äärettömän haavoittuvainen, kuten Kainuun sähkökriisi jälleen osoittaa. Tykkylumen aiheuttamat häiriöt voidaan estää muun muassa maakaapeloinnilla ja paremmalla linjojen raivauksella, mutta esimerkiksi sotilaallisen kriisin aikana sähkön toimitusvarmuutta on vaikeaa taata. Asiaan kiinnitti tänään huomiota myös keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

EU:n näytönpaikka: Balkan

Euroopan Unioni on osoittanut huolensa Länsi-Balkania kohtaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk (9.3.2017) on ottanut huomioonsa Balkanilla kovenevat geopoliittiset jännitteet, jotka ovat olleet ilmassa Jugoslavian hajoamissotien jälkeen vaihtelevalla voimakkuudella. The Economist -lehdessä (9.3.2017) jopa kirjoitetaan uudesta mahdollisesta sodasta. Lehden mukaan Serbia on korostunut provokaatioiden esittäjä alueella ja Länsi-Balkanin alueella poliittiset kiistat ovat kiristyneet.

Gambian kriisi: Länsi-Afrikka näyttää esimerkkiä

Länsi-Afrikan yhteistyöjärjestö ECOWAS uhkaa miehittää Gambian. Tällä kertaa kyseessä on esimerkillinen demokratian puolustaminen ja malli siitä miten tuetaan kansalaisyhteiskuntaa.

 

Gambia on ollut jo vuosikymmenen de-facto diktatuuri, jossa presidentti Jammeh on tukahduttanut niin oppositiota kuin mediaakin. Joulukuussa opposition ehdokas Adama Barrow onnistui kaikkien yllätykseksi päihittämään erittäin likaista peliä pelanneen istuvan presidentin vaaleissa.

 

Rauhanturvaajat ansaitsevat päättäjien huomion

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60-vuotta siitä, kun Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajat palvelemaan Yhdistyneiden kansakuntien joukoissa. Vuoden 1956 talvella 250 vapaaehtoista, pääosin reserviläistä, lähti odottavin mielin kohti Lähi-itää ja Suezia. Joukon tehtävänä oli YK:n päätöslauselmien mukaisesti valvoa vieraiden sotilasjoukkojen poistuminen Egyptistä sekä perustaa loitontamisvyöhyke keskelle rintamaa. 

Kansainvälisen avun saaminen vahvistaa Suomen turvallisuutta

Suomen valmius osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa vahvistuu. Hallituksen esittämä lakiuudistus mahdollistaa kansallisen päätöksenteon kansainvälisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa EU:n puitteissa ja laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä.

Siviilipalveluksesta kriisinhallintapalvelus - palvelus pakollinen myös naisille

Arno Kotron ja Tommi Kangasmaan välille syntyi kiivas keskustelu asevelvollisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Kuten usein tapahtuu, yhdestä keskustelusta rönsyää toinen keskustelu ja ratkaisumalli.

Turvallisuuttamme puolustetaan kaukanakin rajoistamme

Kulunut vuosi on ollut raskas ja haastava vuosi Euroopassa. Epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Kun naapurissa palaa, savu saavuttaa myös meidät. Syyrian sisällissota ja sen lainehtiminen lähialueille tappaa jatkuvasti lisää ihmisiä, tuhoaa ihmiskohtaloita ja yhteiskuntia aiheuttaen toivottomuutta ja radikalisoitumista. Euroopassa tämä näkyy historiallisen suurena pakolaismääränä sekä tuhoisina terrori-iskuina. Alueella jo pari vuotta vahvistunut ISIL on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia.
 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä