Jarmo Koponen

Etyj ja Ukraina

Käänne Ukrainan kriisissä?

– Rintamalla ei ole ammuttu viikkoon, ilmoitti Ukrainan presidentti Petro Porošenko eilisessä televisiopuheessaan YLE Uutisten mukaan.

Ukrainan kriisin oikeudelliset ulottuvuudet

Ruotsin ja Venäjän edustajien välillä on ollut sanaharkkaa siitä, miten Ukrainan ja Krimin tapahtumiin pitäisi kansainvälisen oikeuden mukaan suhtautua. Osapuolet eivät esitä mitään uutta.

Ruotsin kanta vastaa YK:n yleiskokouksen ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen päätöksiä. Se ei sinänsä tarkoita, että kanta olisi oikea.

Krimin tapahtumat ja Suomen itsenäistyminen

Noin viikko sitten Venäjän duuman puhemies Sergei Naryshkin, jolle Suomi ei myöntänyt viisumia Ety-kokoukseen, vertasi tapahtuneesta närkästyneenä Krimin tilannetta Suomen itsenäistymiseen.

Ulkopolitiikka tuuliajolla

Presidentti Urho Kekkonen totesi aikanaan, että jos sisä- tai ulkopolitiikan pitää olla rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka. Kekkosen aikana elettiin totalitaristisen Neuvostoliiton naapurina eikä ulkopolitiikassa ollut varaa epäonnistumisiin.   

Kylmä sota on päättynyt eikä ulkopolitiikan johto ole enää yksiselitteisesti presidentin käsissä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) perusporvarihallitus painii talouspoliittisten haasteiden kanssa kuten edeltäjänsäkin. Se ei näytä kuitenkaan riittävän: nyt rempallaan on ulkopolitiikka.

Suomi palautti Venäjälle sen oman luun

Kollega Venäjältä otti Facebookissa yhteyttä ja tivasi: Mitä te oikein touhuatte? Miksi duuman puhemiehen matka Suomeen ETY-kokoukseen estettiin?

Miten niin estettiin, vastasin? Krimin pakotteiden vuoksi. Venäjä miehitti voimaa käyttäen Krimin Ukrainasta ja sitä varten on asetettu pakotteita, joihin kuluu matkustusoikeuden rajaaminen venäläisiltä päättäjiltä.

Ymmärrän, toimittaja palautti.

Mitä sitä ihmettelemään

Kuten ystävä toisaalla sanoi, pelaa aina omaa shakkia.

Suoraselkäistä ulkopolitiikkaa – kerrankin

ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen juhlaistunto pidetään Helsingissä ensi sunnuntaina. Se juhlistaa Helsingin ETYK-kokouksen 40. juhlavuotta. Paikalle saapuu Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Keski-Aasian maiden poliittista johtoa. ETYJ:n kuuluu myös Venäjä, jonka delegaation jäseniä on EU:n pakotelistalla. Ukrainan kriisi lienee keskustelun polttopisteessä myös Helsingin juhlaistunnossa. Suomen ulkopoliittinen johto teki johdonmukaisen ja suoraselkäisen päätöksen estäessään duuman puhemiehen maahantulon. Naryshkin on ollut yksi näkyvimpiä Krimimin miehityksen puolestapuhujia.

Suhteet Venäjään uhkaavat kärjistyä entisestään

Pahalta näyttää.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) isäntämaa Suomi kieltää viisumin Venäjän kansanedustuslaitoksen, duuman puhemieheltä, jonka on määrä johtaa maansa valtuuskuntaa Etykin juhlakokouksessa Helsingissä. Vastatoimena duuman puhemies ilmoittaa, ettei Venäjä lähetä delegaatiotaan juhlaistuntoon lainkaan.

Tilanne on irvokas. Pidetäänhän 40 vuotta sitten järjestettyä Ety-konferenssia riemuvoittona paitsi idän ja lännen vastakkainasettelun vähentämisessä myös Suomen ulkopolitiikalle.

Voidaanko Azovan pataljoonaa pitää natseina tunnuksensa yhden piirteen vuoksi?

Voidaanko jonkin tunnuksen käyttäjiä pitää natseina vain sen vuoksi, että tunnuksen yksi piirre tuo mieleen erään 1941 ̶ 1944 käytössä olleen natsien tunnuksen, joka ei ole hakaristi. Näin voidaan kysyä, kun ihmetellään erästä nyky-Ukrainan politiikan symbolia, jota käyttää ainakin Azov-pataljoona.  Pataljoona on saatettu leimata ”uusnatsi”-pataljoonaksi pelkästään tuon tunnuksen takia.

Ety-järjestön rooli ja toteutumaton rauhanturvaoperaatio

Uutiset helmikuussa solmitun Minskin aseleposopimuksen toteutumisen epävarmuudesta ja kriisin mahdollisesta laajenemisesta turhauttavat.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä