Normaalissa demokratiassa oppositio kamppailee vallasta ja
haaveilee johtavan puolueen syrjäyttämisestä. Venäjä on normaali vain
tilastoissa. Muutaman kuukauden pyörittelyn jälkeen Venäjälle ilmestyi
poliittinen ”haastaja”, multimiljonääri Mihail Prohorov (s. 1965), jonka
tarkoitusperistä on selvää vain tavoite vallasta. Globaalin kapitalismin
moniottelijalla on mahdollisuus nousta isoon rooliin. Siihen nähden miehestä on
kirjoitettu kovin vähän Suomessa.
Venäläisten elämän suunta on kääntynyt edellisten vuosien aikana, kirjoittaa kirjailija Viktor Jerofejev. Kansallinen apatia on vaihtunut ajatukseksi – myös minä haluan elää paremmin. Kirjailija ja tv-ohjelman isäntä peräänkuuluttaa perhearvoja, joita Venäjällä on vaurastumisen myötä mahdollista ajatella – selkeämmin.
Stanislav Govoruhinin elokuva ”Näin ei voi elää” kertoi vuonna 1990 ihmisille, minkälaisen perinnön neuvostoelämä jätti kansalaisten kestettäväksi. Tak zhit nelzja – Näin ei voi elää osoitti krouvilla tavalla, mitä Venäjästä oli tullut neuvostokomennossa.
Jos jollekulle on epäselvää, naapurimme on mallioppilas. Talousuudistuksia vauhditettiin Venäjällä jo 1990-luvulla amerikkalaisin opein, maan perustuslakia rukattiin jenkkijuristien ohjeilla ja mikä tärkeintä – keskeinen propagandaväline televisio uudistettiin poliitikoille amerikkalaiseen malliin.
Keskiviikkona virkavalansa vannoo Dmitri Medvedev. Uuden presidentin virkaanastujaiset näyttävät taas television mahdin. Perinteet velvoittavat.
Ilman televisiota ei Venäjällä olisikaan ollut samanlaista presidenttiä.
Time-lehden vuoden ”henkilö” on liikemies, varsinainen ”ensin hoidetaan tärkeimmät asiat” -mies. Haastattelu on perusteellinen. Se kertoo lehden tavoitteesta kertoa Venäjän johtajasta amerikkalaisesti monelta kantilta. Vladimir Putin avautuu. Hän perustelee, millaisen tasapainoisen Venäjän haluaa mies, joka lukee pitkillä lennoilla raamattua. Venäjän etuja valvotaan herkeämättä. Kysymys on moraalista.
Jarmo Koponen on Uuden Suomen tuottaja. Puheenvuoroissa painottuu moninainen Venäjä, joka kiehtoo NL:n hajoamisesta paikanpäällä Ylen kirjeenvaihtajana raportoinutta toimittajaa. 1990-luvun jälkimmäisen puolen Koponen sujutteli diplomaattina, lehdistöneuvoksena Moskovassa. Venäjä-tietoutta kirjoittajalle karttuu nykyisin myös Helsingin yliopistossa historian jatko-opinnoissa.