Jarmo Koponen

Neuvostoliitto

Vallankaappausyrityksen melskeissä 1991

Olen alkanut suhtautua elokuuhun odottaen; mitä vaan voi sattua, Venäjällä. Enkä tarkoita iänikuisia suopaloja. YLE Puheessa voi joka päivä kuunnella, mitä 20 vuotta sitten tapahtui. Ulkolinja special muistelee televisiossa kohtaloita entisessä Neuvostoliitossa.

Kuva Venäjästä on groteski, pilakuva

Neuvostoliitto oli kammottavan ikävystymisen maa. Kuollut. Venäjä taas on villi ja vapaa, mutta jota irvaillessa saa helposti syytteen venäläisvihasta. En ole yrittänyt, mutta Boris Akunin on. Mainio brändi, Grigori Salvovic Tshartisvilin nimimerkki, tosi historian ystävä.

http://borisakunin.livejournal.com/26366.html

Akunin blogissa on puhuttanut Venäjän historian parhaat ja vaivaannuttavimmat muistot. Mistä ylpeillään ja mitä hävetään? Luettelo on sinänsä melko selvää kauraa. Yllättävää kyllä, onnen aiheita on häpeällisiä muistoja vähemmän.

Stalin kunniaan, hetkeksi ainakin

Venäjän Stalin-fanit aikovat tuoda sankarinsa kunnolla esiin Voiton päivänä. Useassa kaupungissa eri puolilla maata halutaan ajattaa Stalinin kuvin koristeltuja busseja. Voiton päivää vietetään 9. päivä toukokuuta toisen maailmansodan 66-vuotispäivän muistoksi.

Hyvää syntymäpäivää, M.S. Gorbatshov!

Tänään viettää syntymäpäiviään Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov. Neuvostoliitto on meissä syvässä, vaikka tänä vuonna Suomessa äänestää jo ensimmäinen ikäluokkka, joka ei ollut syntynytkään Neuvostoliiton aikana. Me vanhemmat ehdimme elää jopa Suomen median tähän asti kunniattomimman vaiheen. Vai oliko se 1980-luku enää myötäilyä?

Putinin ajan menestys

Venäläisten elämän suunta on kääntynyt edellisten vuosien aikana, kirjoittaa kirjailija Viktor Jerofejev. Kansallinen apatia on vaihtunut ajatukseksi – myös minä haluan elää paremmin. Kirjailija ja tv-ohjelman isäntä peräänkuuluttaa perhearvoja, joita Venäjällä on vaurastumisen myötä mahdollista ajatella – selkeämmin.

Stanislav Govoruhinin elokuva ”Näin ei voi elää” kertoi vuonna 1990 ihmisille, minkälaisen perinnön neuvostoelämä jätti kansalaisten kestettäväksi. Tak zhit nelzja – Näin ei voi elää osoitti krouvilla tavalla, mitä Venäjästä oli tullut neuvostokomennossa.

Kremlin haukat

Kremlin saloja selvittävät kremlologit. Syystä. Mikään ei välttämättä ole sitä, miltä näyttää. Loistoa ja kimallusta ei tietenkään tarvitse avata mitenkään, mutta henkilövaihdoksia ja suuria linjauksia on perusteltava. Ihmisten tarkkailu on sitä paitsi paljon helpompaa kuin suurien linjojen miettiminen. Venäjälle on etsitty ideaa. Lopputulos on yleensä sama kuin presidentti Mauno Koiviston samannimisessä kirjassa – satoja sivuja mahdottomasta, ilman vastausta.

Kaksipäinen kotka

Jos jollekulle on epäselvää, naapurimme on mallioppilas. Talousuudistuksia vauhditettiin Venäjällä jo 1990-luvulla amerikkalaisin opein, maan perustuslakia rukattiin jenkkijuristien ohjeilla ja mikä tärkeintä – keskeinen propagandaväline televisio uudistettiin poliitikoille amerikkalaiseen malliin. Keskiviikkona virkavalansa vannoo Dmitri Medvedev. Uuden presidentin virkaanastujaiset näyttävät taas television mahdin. Perinteet velvoittavat. Ilman televisiota ei Venäjällä olisikaan ollut samanlaista presidenttiä.

Julkaise syötteitä