Jarmo Koponen

Venäjän kohtalo on ennalta määrätty

Tuskinpa, vaikka Venäjän tutkimuksessa ja saunakeskusteluissa näin usein uskotaankin. Ja toivotaan. Ennen muuta toivotaan, jotta liiketoimet etenisivät edes jotenkin ennakoidusti. Pääministeri Vladimir Putinin ystävien asemaa halutaan toistaiseksi vahvistaa. Putininin valintaa maaliskuisissa vaaleissa presidentiksi pidetään varmana. Politiikka on silti palannut Venäjälle. Kansalaiset odottavat.

Osittain Venäjä nähdään aivan liian myönteisessä valossa, jos ajatelleen maan arkipäivää, totesi johtaja Markku Kivinen esitellessään viikolla suomalaista Venäjä-tutkimuksen huippuosaamista. Kivinen sanoi YLEn haastattelussa, että kun katsotaan vain Venäjän reaalitulojen kasvua, ei nähdä sitä, että sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin heikko – terveydenhuolto ja sosiaalipolitiikka ylipäätään ovat aika lailla alkutekijöissä.

Nepotistinen Venäjä toimii kansainvälisillä finanssimarkkinoilla ja voi toki liittyä kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, mutta maassa rikastutaan silti tavoilla, joka ei välttämättä heijastu tavallisen kansalaisen elämään edes halvempina tuotteina. Viime vuonna Venäjältä vietiin maan keskuspankin tilastojen mukaan rahaa ulkomaille 84,2 miljardia dollaria, edellisenä vuonna 33,6 miljardia. Mihin? Sveitsiin, salaisille pankkitileille tai veroparatiiseihin, kenties. Tuskin kukaan tietää. (Venäjä budjetti oli noin 348,5 miljardia dollaria.)

Putinia äänestämällä rahat palaavat, kommentoi yksi koiranleuka kansalaisjournalistien Ridus-sivustolla. 

Venäjän ääni on ollut yksioikoinen. Aika harva kuunteli niitä, jotka varoittelivat marraskuussa kansan lähtevän kaduille. Venäjän johto luotti siihen, että Euroopassa on vaikea uskoa, että hallinnnollisia resursseja käyttämällä, johtavien lääkäreiden, oppilaitosten rehtorien jne. määräyksellä, saadaan ihmiset äänestämään halutusti parlamentin alahuoneen duuman vaaleissa.

Venäjän kehitys on uskomatonta seurattavaa, kirjoittaa Arkadi Moshes arvostettu UPI:n Ulkopoliittisen instituutin Venäjä -tutkimusohjelman johtaja. ”Vielä muutama kuukausi sitten näytti siltä, että Vladimir Putin oli valmis aloittamaan toisen 12-vuotisen valtakauden. Nyt vain harvat Venäjää tuntevat analyytikot uskovat, että Putin selvittää tiensä läpi edes ensimmäisen kuusivuotiskauden ilman merkittäviä vastoinkäymisiä. ”

Kaduilla nähty protesti on osittain sukupolvivallankumous kirjoittavat puolestaan instituutin tutkija Katri Pynnöniemi ja toimittaja Leena Liukkonen artikkelissaan, joka julkaistiin ensin Maaseudun Tulevaisuudessa. Siinä todettiin, että kansalaisten protesti kykeni sopimaan keskeisistä yhteisistä tavoitteista, joita ovat: keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Vladimir Tshurovin ero, vilppiepäilyjen selvittämien ja uudet vaalit.

”Ennen kaikkea uudenlaiset protestoijat vaativat ´kunnioitusta´ – täysivaltaisen kansalaisen asemaa.”

Kaikki uutiset eivät rohkaise. Jabloko-puolueen puheenjohtaja pidätettiin Moskovassa muutaman sadan ihmisen mielenosoituksen päätteeksi. Putinin hyökkäys Kirovin alueen kuvernööriä vastaan vaikuttaa oudolta politiikalta.  Se, että Putinille riittää pelkästään valtapuolueen vaaliorganisaation vaaliohjelman kopio, ja ettei hän aio keskustella muiden ehdokkaiden kanssa, on kansalaisten halveksimista.

Venäjän johto on valinnut ylimielisyyden kansalaisia kohtaan. Esimerkiksi käy jo marraskuussa duumassa puhuneen Gennadi Gudkovin varoittelu kadulle ryntäävistä kansalaisista. Perjantaina Oikeudenmukaisen Venäjän kansanedustaja Gudkov maalasi isompia piruja. Puolue aikoo tukea mielenosoittajia. Gudkovin mielestä on vaarallista, jos valtaa pitävät eivät ymmärrä, että seuraavaksi kadulla on miljoona ihmistä.

-Kohta on hajoitettava duuma, järjestettävä vapaat rehelliset vaalit demokraattisten rakenteiden säilyttämiseksi, Gudkov maalaili. Miljoonat vaativat muutosta. Ihmisiä ei voida enää ohittaa.

Suomessa presidentinvaalien keskustelujen Venäjä-aiheet ovat seuranneet tuttuja latuja. Vain pintaa on raapaistu. Osallistuin kuluneella viikolla Pekka Haaviston tenttaamiseen kollegoiden Susanna Niinivaaran, Kirsikka Moringin ja Venäjän vapain mies elokuvan tuottajan Liisa Juntusen kanssa.

Monista sivuamistamme aiheista voi nostaa ainakin sen, että 2000-luvun Kiina-ilmiö osoittaa, että taloudelliset ja poliittiset intressit ajavat aina humatääristen, ekologisten ynnä muiden pehmeiden arvojen ohi. Niin Venäjällä kuin Suomessa.

Pohjois-Suomen (ja muunkin Suomen) työllisyyteen vetoamalla on tehokasta vaientaa ihmisoikeus- ja ekologiakriittiset puheenvuorot ja kaikki (enemmistö) hyväksyy tämän. Taustalla on ”luonnonlaki”: Kaikki hyvinvointi suuren väestökasvun maailmassa perustuu joko ihmisten tai luonnon riistoon.

Tämä koskee esimerkiksi kaikkea keskustelua arktisista alueista.

Yleisössä puhetta seuranneen ystäväni mielestä Venäjän muutoksista ja niiden ennustettavuudesta riittää parran pärinää. Tähän voi tietysti sanoa, että hyvä varsinkin meille, jotka saamme joko leivän tai voin sen päälle Venäjästä.

-Kannattaa kuitenkin muistaa, vaikkei sitä kerrokaan ulkomaailmalle, että kaikki mikrotason asiat ovat jatkuvassa muutoksessa, varsinkin Venäjällä, vaikka makrotasolla näyttää usein olevan jonkunlainen pysähtyneisyyden tila, kaverini opasti.

Joku viisas on joskus todennut, että kannattaa pitää Venäjän kartta seinällä, johon vilkaisu auttaa suhteellisuuden määrittelyssä ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa. Sen sijaan, että keskitymme Venäjän politiikkaan ja pähkäilemme puolueiden kehittymistä, voisi olla hyvä, että Venäjän arvostelussa pidettäisiin pää kylmänä puolin ja toisin.

Suomalaisten on myös syytä muistaa, että yksi tärkeimpiä asioita on osoittaa kiinnostusta Venäjään, loppu tulee enemmän tai vähemmän ”itsestään”, koska olemme kuitenkin mentaalisesti enemmän itäruskeja kuin ”eurooppalaisia”.

Ikkunat auki Venäjälle!  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Anis Harran

Koponen: "olemme kuitenkin mentaalisesti enemmän itäruskeja kuin ”eurooppalaisia”."

Mielenkiintoinen väite. Millä perusteilla? Ja mikä ja kuka on se "eurooppalainen", johon tässä verrataan?

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Ei sellaista eurooppalaista ole, johon toista voisi verrata, mutta historian saatossa suomalais-ugrilaisen kieliperheenkin jäseninä olemme enemmän sidoksissa laajaan itään, alamaisina. Läntiset naapurimme muistavat kuningaskuntiensa vahvat ajat.

Käyttäjän Pshemeikka kuva
Juha Nevalainen

Hra Koponen on täysin oikeassa, olemme itäruskeja.
Mutta miten on Jarmo, pysyykö "ruohonjuuritason" venäläisten elämä aivan samanlaisena kuin se on aina ollut läpi aikakausien riippumatta siitä, kuka valtaa pitää? Omat ystävät, oma verkosto.... Normalna, kaikki järjestyy...

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Niinpä. Sanovathan ruotsalaisetkin, että kaikki on lagom (tarpeeksi hyvää). Koiviston aikana riitti - kyllä se siitä!

Verkostoituminen pysyy ja venäläinen keittiö tarkoittaa jatkossakin kokoontumista mieluummin kuin kulinaarisia nautintoja. Samoja patoja ja puuroja meidän perinneruokamme ovat.

Sosiaalinen media ja uutisten levittäminen on Venäjällä vahvasti vauhdissa puhelimien selain käytön vuoksi. Kehitys tarkoittaa vääjäämättä myös sitä että kansalaiset penäävät oikeuksiaan nopeammin ja painostaen edustajiaan toisin kuin ennen.

Käyttäjän Pshemeikka kuva
Juha Nevalainen

Hra Koponen on täysin oikeassa, olemme itäruskeja.
Mutta miten on Jarmo, pysyykö "ruohonjuuritason" venäläisten elämä aivan samanlaisena kuin se on aina ollut läpi aikakausien riippumatta siitä, kuka valtaa pitää? Omat ystävät, oma verkosto.... Normalna, kaikki järjestyy...

Keijo Koponen

"Nyt vain harvat Venäjää tuntevat analyytikot uskovat, että Putin selvittää tiensä läpi edes ensimmäisen kuusivuotiskauden ilman merkittäviä vastoinkäymisiä"

Kuten olet aikaisemmin kirjoittanut, että Putin on suositumpi Suomessa kuin Venäjällä, niin tulee olemaan mielenkiintoista nähdä suomalaisia reaktioita ja takinkääntöjä putinismin romahdettua.

Esimerkiksi ne tahot Suomessa, jotka ovat uhranneet koko elämänsä työpaikkaa myöten Venäjän nykyhallinnon puolustamiseen, tulevat heräämään ankeaan aamuun Putinin jälkeen. Tuskin "Russia today" tulee heitä enää haastattelemaan seuraavan hallinnon aikana.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Pääministeri Putinin näkemyksistä on maanantain Izvestijassa hieman tarkemmin.

Referoin muutaman ajatuksen, en välttämättä tärkeimpiä, mutta kuvaavia.

Kirjoituksessa Putin kutsuu toisaalta ihmisiä dialogiin, mutta tehden selväksi, ettei aio käydä taistoon presidenttiydestä muiden tavoin keskustellen.

Teksti venäjäksi.

http://www.izvestia.ru/news/511884

Pääministeri haluaa elvyttää valtion arvostuksen. Maassa ei ole syvään juurtunutta poliittista perinnettä. Kansalaisyhteiskunnan puutteet heijastuvat alueelliseen irtautumispyrkimyksiin, korruptioon.

Välitön haaste on palauttaa maan yhtenäisyys ja valtiovalta yksilöiden ja erilaisten ryhmittymien yli.

Putinin kirjoituksessa muistutetaan, että Venäjällä on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut merkittävä kerros ihmisiä, jotka lännessä kuuluvat keskiluokkaan. He ovat ihmisiä, joiden tulot mahdollistavat paljon valintoja – he voivat lomailla, tietävät mitä ostaa ja miten rentoutua. He voivat valita työnsä ja heillä on jonkin verran säästöjä.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Jarmo. Sehän tässä onkin mielenkiintoista. Kyseessä ei ole "viimeinen taisto" eikä kurjaliston kapina. Mutta siitäkin huolimatta tullaan kaduille...

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Taistelua käydään pitkään. Toivoisi että demokratisoitusmiskehitys, jota olemme todistaneet vuosia, saisi jostain potkua ja nytkähtäsi eteenpäin ilman vallankumousta. Viimeiseen sataan vuoteen niitä mahtuu jo useampia.

Vaaleissa jonkunlaista vastavoimaa edustava miljardööri Prohorov uskoo, että nyt pelkän tavanomaisen manipuloinnin lisäksi yritetään hämmentää yleistä mielipidettä.

Sosiaalinen media on tuonut politiikkaan aavistuksen oikeudenmukaisuudesta ja rehellisestä politiikasta. Tämä tie aioitaan tukkia esittämällä, ettei Putinille ole vaihtoehtoa.

Ehdokkaana Kremlin projektiksi väitetty Prohorov on outo lintu. Toiset ehdokkaat, kuten kommunistien Gennadi Zjuganov muistuttavatkin, että Prohorov on ansainnut miljardinsa liiketoimista, jotka mahdollistuivat Jeltsinin aikana yksityistettäessä maan teollisuutta, kuten Norilsk nickel... (Yhtiön omistusjärjestelyissä on ollut vuosien aikana mukana myös viime päivinä Guggenheim-keskustelussa esiin nostettu museon hallitukseen kuuluva oligarkki Vadimir Potanin.)

Norilsk Nickel -kaivosyhtiön yksityistämis- ja globalisoitumisprosesseja on hyvinkin tarkasteltava osana koko yhteiskunnan muutosta.

Yhtiö on iso toimija myös Suomessa. Se on mukana Talvivaarassa Kainuussa ja http://www.nornik.ru/en/our_products/finland/ Harjavallan tehdas jatkaa malmien jalostamista. Suomi on Prohoroville tuttu siksikin, että hän on myös Uudenkaupungin soijatehtaan bisnesenkeleitä. Ja investointipankki Renaissance Capitalin kautta monessa muussakin hankkeessa.

Muuten. Liikemiesten suosima RBC-uutistoimisto annostelee sopivasti tietoa vaihtoehtoehdokkaasta.

http://www.rbc.ru/

http://www.rusgate.fi/uutiset/prohorov-venajan-ohj...

Jaakko Anttila

Keski-ikäinen suomalainen on onnellinen, kun surullinen laulu soi. Siinä kaikki. Suomalainen geenitutkimus osoitti jo vuonna 1978, että 80 % suomalaisten geeneistä on peräisin lännestä.

Suomen lähettiläs Moskovassa J.K.Paasikivi kirjoitti välirauhan aikana pitkässä poliittisessa vuodatuskirjeesseen presidentti Rytille, että "jos me tämän maan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema, koska se ei sovi meille vaan tappaa meidät", ja että "ainoat vaikutteet, jotka ovat tulleet meille Venäjältä, ovat kulinaariselta alalta."

Idän ja lännen kirkkokunnat julistivat vuonna 1054 toisensa kirkonkiroukseen, joka lakkautettiin vasta vuonna 1965. Ruotsi ja katolinen kirkko liittivät nykyisen Lounais-Suomen läntiseen kulttuuripiiriin jo 1100-luvulla. Ruotsi valta ulotettiin Kannakselle ja Viipuriin jo vuonna 1293. Myöhemmin Viipuri välitti Suomeen saksalaisia kulttuurivaikutteita Preussista ja sittemmin yhdistyneestä Saksasta, ja myös Pietarista Venäjän pääkaupungin saksalaisen vähemmistön välityksellä.

Vuonna 1991 Suomessa julkaistiin kokoomateos "Suomi Euroopassa. Talous- ja kulttuurisuhteiden historiaa". Toimittanut Mauno Jokipii. ISBN 951-9362-32-0. Takakannen tekstistä: "Kirjoittajien pyrkimyksenä on torjua se nykyharha, että Suomi vasta nyt olisi tulossa Euroopan osaksi."

Otteita sisällysluettelosta.
Keskiaika: kristinuskon saapuminen; kauppayhteydet Eurooppaan; henkinen kulttuuri: luostarit ja koulut; suomalaisten yliopistokäynti Ranskassa; kirjallista kulttuuria ja kirkkotaidetta.
1500-luku: nykyaikaisen valtion synty; säätyjen kehitys; talouselämän kansainvälistyminen; sivistyselämän uudet vaikutteet humanismi ja uskonpuhdistus.
1600-luku: säätykehitys ja valtiopäivät, talouselämän kansainvälistyminen; sivistyselämän uudet virtaukset; suomalaista barokkia.
1700-luku: kulttuurivaikutukset eri sosiaaliryhmissä; mikä oli kotimaista ja mikä ulkomaista 1700-luvun Suomessa; kulttuurivaikutukset eri sosiaaliryhmissä; ranskan kieli, kulttuuri ja seuratavat; Turun akatemia, oppineet ja papisto; Suomen tieteen suhteet Saksaan.

Kaupankäyntiä maantieteen ehdoilla:
Varhaiskeskiajan saksalaisekspansio; hansakauppa siirtyy kaupunkeihin; merkantilismi omaksutaan Ruotsin valtakunnassa; Suomen ulkomaankaupan itsenäistyminen Ruotsista.

Tiedeyhteydet:
Yliopistot tietoperinteen vaalijoina; Turun akatemia kansainvälistyy; Aleksanterin (Helsingin) yliopiston eurooppalaiset kosketukset.

Kahdenvälistä kulttuurivaihtoa:
Ranskalainen vaikutus Suomessa vanhoina vuosisatoina; suomalaisia Ranskan opissa; ranska diplomatian ja kaupan kielenä, Ranska Suomenmaan taiteilijoiden opintomaana.

Tekniikan valtavirrat: teknologian siirto; teknologian siirtoväylät; kone-ja laitetuonti; ulkomaiset lisenssit ja patentit, suorat ulkomaiset sijoitukset. Valtionrautateiden ensimmäinen veturi tilattiin Englannista vuonna 1862 ja Helsingin yliopiston suuri lasinen kasvihuone tilattiin Saksasta vuonna 1875. 1800-luvulla Suomemaahan muuttaneet rikkaat venäläiset kauppiaat sulautuivat autonomisen suuriruhtinaskunnan ruotsinkieliseen vähemmistöön.

Suomenmaan autonominen suuriruhtinaskunta: Ruotsin perustuslait vuosilta 1772 ja 1789, Ruotsin laki vuodelta 1734 ja luterilainen valtionuskonto. Virallinen kieli Ruotsi, Suomen kieli viralliseksi kieleksi siirtymäkauden jälkeen vuonna 1902. Uskonpuhdistus tuli Ruotsin valtakuntaan Preussista, ensimmäinen herätysliike pietismi tuli Ruotsin valtakuntaan Preussista, kansallisuusaate tuli Suomenmaahan Preussista, kansallisromantiikka tuli Suomenmaahan Preussista, sosialismi tuli Suomenmaahan Saksasta, Viipurin hovioikeuden suomenkieliset juristit käänsivät Suomenmaan uuden oman rikoslain termit suoraan saksan kielestä ja 1800-luvun lopulla Saksasta levisi Suomenmaahan käsitelainoppi, jonka mukaan laki oli kaiken yläpuolella oleva käsite. Sen vuoksi Suomenmaan perustuslailliset puolustivat sortovuosien aikana henkeen ja vereen Suomenmaan perustuslakeja, vaikka niissä kaikki valta oli keskitetty hallitsijalle. "Ja tällaista valtiosääntöä puolustettiin", sanoi professori Yrjö Blomstedt valtiosäännön historian luennolla vuonna 1980.

Kansallisromatiikka: tunteen ja identiteetin ylistys ja kansansuvereniteetin vaatimus. Sekä romanttinen "identiteettinationalismi" että liberaali "kansannationalismi" olivat erityisesti keskiluokan liikkeitä.

Moskovaan perustettiin yliopisto vasta vuonna 1755 ja Pietariin 1800-luvulla.

Juha Kajander

Venäjällä on kyllä kaupunki, johon perustettiin yliopisto jo vuonna 1544. Latinankieliseltä nimeltään tuo yliopisto oli Academia Regiomontana.

Juha Kajander

Kaupungin nimi oli aikaisemmin Königsberg. Nykyisin se tunnetaan nimellä Kaliningrad.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Königsbergissä vaikutti länsimaisen filosofian johtohahmoihin kuuluva Immanuel Kant. http://fi.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Kant

Juha Kajander

Kant esiteltiin kuulemma ainakin neuvostoaikana Kaliningradissa "venäläisenä filosofina".

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman
Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Venäjällä syntymässä "mulle heti" keskiluokka, ja kaduille.
Mitä suomalaisuuteeni tulee, vietän mieluummin iltaa ryssän kuin jenkin kanssa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Seuraavat (isot?) mielenosoitukset pidetään ilmeisesti 4. helmikuuta.

Simo Pietiläinen

Jarmo Koponen kirjoittaa erinomaisia artikkeleita ajankohtaisesta tilanteesta Venäjällä.
Olen tavannut monia venäläisiä ystäviäni Suomessa - kun en sattuneesta syystä viitsi matkustaa Venäjälle saakka !
Ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa heidän puheissaan on toiveikas sävy.
Vaalien jälkeiset suuret mielenosoitukset loivat uskoa muutoksen madollisuuteen.
Ystäväni kertoi, että jos oppositio pysyyyhtenäisen ä, suuretkin muutokset ovat mahdollisia. Toisaalta keinoja ja rahaa ei säästetä oppostion hajoittamisessa.
Turvallisuuspalvelun pomoja on siirtynyt lukuisten yritysten johtoon ja valtion siviilihallintoon. Heillä on poliittisen vallan lisäksi taloudellinen valta ja ylivoima mediassa joten muutos ei tule olemaan helppo.

Pietarilainen asianajajatuttuni kertoi, että monet asiat ovat paremmin kuin neuvostoaikana - esim. ulkomaille pääsee matkustamaan vapaasti. Mutta hänen sanojensa mukaan korruptio on kasvanut uskomattomiin mittoihin.

Pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ei enää synny samalla tavalla kuin aikaisemmin, koska yrittäjät ovat lopen kyllästyneita lahjusten maksamiseen, viranomaisten mielivaltaan ja mm. rankkoihin yrityskaappauksiin, joita toteutetaan yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Medvedevin kautensa alussa lupaamat uudistukset korruption torjunnassa ovat kokonaan toteutumatta.

Sosiaaliturva on romahtanut, tiet pääosin heikossa kunnossa ja syrjäseudut alakuloisessa tilassa, jossa miehet juovat itseään hengiltä.

Venäjällä ei synny mitään sellaista tuotantoa, joka kiinnostaisi ulkomaisia markkinoita. Siis öljyn ja kaasun lisäksi.
Sanokaa yksi venäläinen kulutustavara, jonka kukaan ulkomaalainen ostaisi vapaaehtoisesti ? Maatuskaa ja taistolaishuivien lisäksi - ja nekin ovat neuvostoajan tuotteita.

Ei hyvältä näytä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Simolle:: Suomi liikaa sitoutunut kuiviin imettyyn Euroopan Ruhrin alueeseen, joka tänään pyörittää vain paperia, vekseleitä.
Kekkonen oli viisas mies. Venäjällä mittaamattomat luonnonvarat ja meillä tietotaitoa. Tässä AAA-yhdistelmä.
Emme me ole kansainvälisiä käytyämme Roomassa syömässä pitsaa.. Maailma on muutakin kuin Eurooppa. Tämän ovat sveitsiläiset oivaltaneet.

Jouko Helenius

Laurokselle:

Suunnattomat luonnonvarat, so what! Taisi olla Suomessakin referoitu erään venäläisen metsäasiantuntijan esitelmä aiheesta miksi Venäjällä ei ole modernia puunjalostusteollisuutta, vaikka metsävarat ovat maailman suurimmat. Vastaus on yksinkertainen ja sen sanoi myös Medvedev: duraki, dorogi,korruptsia (tomppelit, tiet, korruptio). Esim. modernille teollisuudelle ehdoton edelletys on esim. metsäautotiet. Venäjän lainsäädäntö tuntee käsitteen tie vain kahden kiinteän pisteen (kaupunki jne.) väliseksi eikä päättömänä kiemurtelevana ei mihinkään.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Presidentti Tarja Halonen tapaa Moskovassa kovin toisen näköisen Venäjän johtajia kuin aiemmilla vierailuillaan.

En tosin usko, että keskusteluissa painottuu maan sisäpolitiikan keskeinen ongelma: kansan johtajiaan kohtaan tuntema luottamuspula. Mutta pullon henki on päästetty valloilleen, ja ainakin suurlähettilään kanssa asiasta vaihdetaan viime hetkien kuulumiset.

Venäjän politiikasta on tullut siitä mielenkiintoista, että joka päivä on jotain mahdollisesti muuttumassa.

Toimittaja Oleg Kashin puki radiopakinassaan asian sanoiksi toteamalla Venäjän johdon yrittävän kiirehtiä uudistuksia, jotka vielä vuosi sitten olisivat olleet lahjoja oppositiolle. Nyt toimet eivät enää riitä.

Kuvernöörien nimittämisen muuttaminen jällleen vaaleiksi on Kashinin mielestä esimerkki siitä, että maan johdola ei ole enää strategiaa tai ideologiaa - ylipäätään mitään.

Если власть с такой легкостью отказывается от того, что было для нее важным еще вчера — значит, у власти вообще нет ни ценностей, ни стратегии, ни идеологии — вообще ничего.

Подробнее: http://kommersant.ru/doc/1852527

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Toimittaja Koposen takaa erottuu tohtori Allah-ahon leveä selkä. En voi sitä tietää, mutta minulla on siitä vahva aavistus. Tehtaankadun suurlähetystö näyttää hallitsevan Helsingin niemenkärkeläisten elämää monin tavoin.

Vanhoista poliitikoistamme jopa Veikko Vennamon kerrotaan odottaneen innolla kutsua Tehtaankadun ilmaisen viinan bileisiin. Aivan kuin drinkkejä ei tarjottaisi muissakin lähetystöissä. Mutta nyt lipsun asiasta. Minkä näköisiä Venäjän johtajat ovat nykyään?

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Pahoittelen kömpelöä ilmaisua. Venäjä muuttuu ja kehittyy, siitä olen varma. Jouni, täsmentäisitkö?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ajattelin lähinnä Allah-ahon kirkkoslaavin opintoja ja sinun kirjoituksesi bysanttilaista munkkilatinaa.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Kiitos. Eikös ole hyvä, että sinäkin välillä pääset omilla selkeillä näkemyksilläsi piristämään lukijoita.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Hieman jännityksestä Moskovassa kertonee Marjan raportoima; yhteisiä tiedotustilaisuuksia ei järjestetä:

"Paikalla Moskovassa oleva Ylen kirjeenvaihtaja Marja Manninen uskoo, että Venäjän voimakaksikko joutuisi väistämättä vastaamaan hankaliin sisäpoliittisiin kysymyksiin.
- Johtokaksikko on niin hataralla, ettei halua kommentoida tilannetta mitenkään, Manninen tiivistää.
Venäjän herkkää tilannetta kuitenkin todennäköisesti puidaan Halosen, Putinin ja Medvedevin kesken. Ohjelma jatkuu tiistai-iltana vielä illallisella, joka venynee myöhään."

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/01/halonen_tiv...

Toimituksen poiminnat