Jarmo Koponen

Miljardööristä sukeutui poliitikko

Normaalissa demokratiassa oppositio kamppailee vallasta ja haaveilee johtavan puolueen syrjäyttämisestä. Venäjä on normaali vain tilastoissa. Muutaman kuukauden pyörittelyn jälkeen Venäjälle ilmestyi poliittinen ”haastaja”, multimiljonääri Mihail Prohorov (s. 1965), jonka tarkoitusperistä on selvää vain tavoite vallasta. Globaalin kapitalismin moniottelijalla on mahdollisuus nousta isoon rooliin. Siihen nähden miehestä on kirjoitettu kovin vähän Suomessa.

Poliittisessa kilvoittelussa henkilöillä on vahva merkitys. Muutama kuukausi sitten Prohorov ehdotti Venäjälle 60 tunnin työviikkoa, tänään hän johtaa toiseksi valtapuolueeksi pyrkivää ” Oikeaa asiaa”. (Puolueen nimi voidaan kääntää suomeksi myös ”Oikeiston asiaksi”.) 

Mikä saa opiskelijana farkkukaupalla aloittaneen Venäjän suurimman kullantuottajan politiikkaan? Puoluekokouksessa hän ilmoitti jättäneensä liiketoimensa politiikan vuoksi.

Moni on Venäjällä kadonnut poliittisten pyrkimystensä myötä.  Heistä tunnetuin on Mihail Hodorkovski, joka vietti viikolla 48-vuotissyntymäpäiviään ”seiskassa”, rangaistusiirtolassa, Karjalassa.

Blogistanista on helppo löytää erilaisia mielipiteitä uudesta puolueesta. Yhden kirjoittajan mielestä nyt voidaan vain seurata, miten käy. Nimittäin jos uuden liittouman sisäänajo ei onnistu, on valtion strategien pakko miettiä jotain muuta. PR toimii puolueiden ja kansanliikkeiden kautta.

Oikea asia –puolue voi olla koepallo ehkä jopa sumuverho jollekin väistämättömälle. Vakavan ongelman aiheuttaa se, että Venäjän hallintaan tottuneet saattavat olla valmiimpia käyttämään voimaa mieluummin kuin luomaan kansalaisiin nojaavista liikkeistä toimivia instrumentteja omille tavoitteilleen. Toivottavasti olen väärässä.

Seuraavassa kirjoituksessa on hahmoja kuin Tolstoin romaaneissa. Ja juuri siksi Venäjän sisäpolitiikka on kiinnostavaa. Onko kyseessä Kremlin projekti, jollaiseksi minäkin Oikean asian ensin arvioin?

Venäjää taitaville suosittelen tietenkin linkkien avaamista, ja jos aikaa on enemmän, kannattaa katsoa osittain Vladimir Poznerin TV-Show. Lähtökohtaisesti on selvää, ettei Venäjällä tapahdu televisiossa mitään sattumalta.

Toinen luotettava puolue

-En ole miljonääri vaan miljardööri, Prohorov opasti haastattelijaansa ja painotti ymmärtäneensä aina ajan hengen.

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=LEmmbFvmtxE

Perestroikan mainingeissa 1980-luvulla Prohorov oli mukana osuuskunnissa, kooperatiiveissa. Rahoitusalaa opiskelut nuorimies teki ensin farkkukauppaa ja luikahti siitä sopivasti 1990-luvun alussa pankkiiriksi ja myöhemmin varsinaiseen yritystoimintaan. Samaa reitti kulki moni muukin.

Nyt on politiikan aika.  

Prohorovilla on missio: Venäjällä on valtapuolueiden monopoli, jonka rikkomiseksi ”Oikean asian” päämäärä on pyrkiä toiseksi tai suurimmaksi puolueeksi, ja ottaa vastuu valtiosta. Tarkoitus on kerätä puolueelle 7–8 prosenttia äänistä.

Vastavalittu puoluejohtaja ”paljasti” muutaman tärkeän asian. Pari niistä on ylitse muiden: Venäjän pitää kehittyä valtioksi, jossa on vähintään kaksi valtapuoluetta. Valtio pitää irrottaa liike-elämästä. Kansalaisia on kunnioitettava parantamalla myös perustuksia pelkän julkisivun ehostamisen lisäksi.

Yrittäjyyttä liikemieheltä ei puutu. Paitsi että hän arvostelee venäläistä, presidentinvaltaan perustuvaa autoritaarista hallintotapaa, hänen suhteensa kirkkoon on mutkikas. Närää herättävät kirkonmiehet, jotka eivät pysy uskon asioissa vaan puuhaavat bisneksessä. Aikoinaan esimerkiksi mersun edustus oli kirkon hallussa.

Turhankin ilmeistä on, että merkittäväksi epäkohdaksi Prohorov nimeää korruption. Toisin kuin presidentti Dmitri Medvedev, Prohorov lähestyy asiaa käytännöllisesti. Jotain on tehtävä, koska jokainen ymmärtää, että mielivaltaisen liikennepoliisin hyppysissä on vuosittain 700 miljoonaa ihmistä.

Kommersant –lehti on järjestänyt lukijoilleen haastattelun tuoreen puoluejohtajan kanssa. Vastauksia on odoteltavissa suurin piirtein heinäkuun 7. päivä.  

Kremlille lojaali kvasioppositio

Suurpääoman ja Kremlin suhde on toki erityinen, mutta silti. Venäjän Nato-lähettiläs Dmitri Rogozin painotti FB-päivityksessään, että oppositio on välttämätön. Sen sijaan liikemiesten kiipeäminen suoraan vallankahvaan ei ole toivottavaa.

Oikeudenmukainen Venäjä –puolueen johdosta kammettu Sergei Mironov kummastelee puolestaan blogissaan, miten uusi puolue aikoo tasapainoilla oikean ja vasemman välillä. Mironovin vasemmistolaisena pidetyn puolueen aika on Venäjällä käynyt vähiin.

Samaan aikaan on käynnissä toinenkin sosiologinen koe: pääministeri Vladimir Putinin Kansanrintama, jonne innokkaimmat hännystelijät ovat ehtineet liittää kaverinsa ja yhdistysten jäsenet kysymättä edes jäseniltä lupaa. Venäjän arkkitehdit ärähtivät johtomiestensä puuhista ja irtisanoutuivat avoimella kirjeellä yhteisöjäsenyydestä. Iso pyörä pyörii, koska vaalit ovat jo joulukuussa.

Pietarin kaupunginjohtajan Valentina Matvienkon siirtäminen Moskovaan merkitsee mitä ilmeisimmin sitä, että kaupunkiin on saatava valovoimaisempi johtaja, josta on hyötyä vaaleissa. Ainakin osassa vaalipirejä luovutaan pitkistä listoista ja ehdokkaita asetetaan myös yhden henkilön vaalipiireihin.

Oppositio on Venäjällä vain marginaalia

Puoluejohtaja on korostanut, ettei liittouma ole oppositio; sen sanan Prohorov haluaisi poistaa politiikan käsitteistä. Vuosien ajan oppositio on tarkoittanut vain kommunisteja. Lännessä tunnetut hahmot ovat olleet kotimaassaan marginaalissa. Prohorov on vallan tavoittelija ja todellinen haastaja. Hän on itsekin median omistaja, mutta mikä tärkeintä julkisuus laaja rintamalla voi tarkoittaa mahdollisuutta luoda rinnakkainen valtapuolue maan pääministeri Vladimir Putin johtaman Yhtenäisen Venäjän hupenevan kannatuksen sijaan.

Venäjällä ei ole todellisia meikäläisittäin toimivia puolueita, siksi hätäisimmät ovat jo nimenneet Oikean asian presidentti Dmitri Medvedevin tukiorganisaatioksi.

Tuoreeltaan Prohorov on saanut kannustusta. Tunnettu blogisti Anton Nossik sanoo, että tärkein motiivi uuden ryhmittymän äänestämisessä on, ettei muita vaihtoehtoja yksinkertaisesti ole olemassa.

Nyky-Venäjän ehkä merkittävin aktivisti Aleksei Navalni on kampanjoinut monta kuukautta sen puolesta, että venäläiset jättäisivät joulukuisissa duuman eli parlamentin alahuoneen vaaleissa äänestämättä. Venäjällä on viiden prosentin äänikynnys. Rekisteröityjä puolueita ei ilmeisesti ole ehdolla enempää kuin seitsemän. Läpimenijöitä on vain kolme suurinta puoluetta.

Kun opposition marginaaliryhmien Parnas-puoluetta ei saatu laillisesti rekisteröityä, on uudella liittoumalla paremmat mahdollisuudet hankkia kannatusta.

Putinin Kansanrintamaan liittyneen liikemies Aleksandr Lebedevin mielestä oppositiosta erottautuminen on Prohoroville vain savuverho. Kummallista on Lebedevin mukaan se, että tunnetut opposition hahmot, kuten poliitikko Boris Nemtsov tai muusikko Juri Shevtshuk eivät menneet mukaan edes perustavaan kokoukseen.  

Jos ja kun pitää ryhtyä vääntämään, on yli kaksimetrisellä miehellä yksi valtti ylitse muiden. Politiikka on hänelle entuudestaan tuttua Norilski nikelin omistusjärjestelyistä. Harjavallan sulaton omistavan yhtiön johdossa riitti työtä.

Prohorov teki nuoruudessaan unelmakauppoja kumppaninsa Vladimir Potaninin kanssa. Boris Jeltsinin uudelleen valinnan jälkeen vuonna 1996 hetken talousministerinäkin toimineen Potaninin eritysosaamista olivat valtionomaisuuden panttaamiset liikemiehille. Ns. lainaa osakkeita vastaan -järjestelmä teki joukosta liikemiehiä superrikkaita. Juuri heistä juontaa nimitys  oligarkki.  

Vaikka valtiomiestä Prohorovsta ei heti tulisikaan, ei hän jää tyhjän päälle. Maailman rikkaimpien joukkoon ehdottomasti kuuluva saa tehdä, mitä haluaa. Venäjän vaalit ovat demokratian imitointia. Ja totta kai, raha ohjaa politiikkaa.

Kansalaisliikkeistä niskan päällä saattaa hyvinkin pysyä myös Navalni. Venäjän johdon rötöstelystä kirjoittanut ja paljastuksia tukijoineen RosPil-sivustolle keräävä Navalni näyttää, että Venäjällä voi toimia ja kansalaismielipiteellä on merkitystä.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Masa kuva
Masa Nieminen

Venäjällä poliittinen johtajuus merkitsee vallan lisäksi lisää rahaa. Rahaa, joka ei tule kokouspalkkioista tai valtion, alueiden tms. maksamista palkoista. Toisaalta ilman suurta rahaa ei Venäjällä enää pääse valtaan.
Putin ja Medvedev ovat poikkeustapauksia. Putin peri viran Jeltsiniltä ja lahjoitti virkansa edelleen Medvedeville. Nähtävästi seuraavaksi Medvedev lahjoittaa viran taas Putinille.
Hodorkovski olisi voinut sekoittaa pakkaa, mutta liian vaarallisena vangittiin.
Nähtävästi nyt on perusteilla uusi apupuolue, jonka avulla vallanperimystä helpotetaan. Rahahan tässä on edelleen takana. Voitettujen vaalien jälkeen kassa taas kilisee.
Entisestä köyhästä KGB-upseerista, Putinista, on kasvanut varakas mies. Tämänhetkistä varallisuuttaan hän ei ole voinut hankkia säästämällä palkastaan. Jokainen voi itse arvailla, mistä varat ovat peräisin. Vain mielikuvitus on rajana.

Torbjörn Liimatainen

Hodorkovski oli finanssispekulaattori ja rosvokapitalisti, joka halusi luovuttaa Venäjän öljyvarat anglo-amerikkalaisille öljy-yhtiöille. Eurooppassa ketään ei olla vielä saatu telkien taakse finanssikriisin johdosta. Eurooppasta sen sijaan kuuluu ääniä, että Hodorkovskin kaltainen roisto pitäisi ehdottomasti vapauttaa. Moraalinen rappio rehottaa.

Jukka-Pekka Vasara

Tuota minäkin "ihmettelen": asiakirjoja väärennellään, kymmeniä ei vaan satoja miljardeja pyöritellään, vähän yksityistellään ja ketään ei tuomita. No EU:ssahan onkin "demokratia". Kyllä se on samaa imitointia kuin venäjälläkin, ellei pahempaa.

Juhani Putkinen

Jos puolue rekisteröidään ja saa osallistua normaalisti vaalikampanjaan ja vaaleihin, niin se on todellisuudessa Kremlin KGB-diktatuurin apupuolue.

Esimerkiksi entisen pääministeri Kasjanovin puoluetta ei suostuttu rekisteröimään kun se olisi ollut ihan oikea Kremlistä riippumaton puolue.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hyvä kun kirjoitit blogin Mihail Prohorovista, koska hänestä saattaa tulla merkittävä tekijä Venäjän politiikassa. Katselin hänen 18-minuutin kestävän, poliittisen avauspuheensa miehen omasta blogista (http://md-prokhorov.livejournal.com/) ja pitää todeta, että suuria puhuu muttei tyhmiä.

Oheisesta, hauskasta kuvasta saisi sellaisen kuvan, että hän on Kremlinin talletusnuorassa:
http://suurijamahtava.files.wordpress.com/2011/05/...
mutta mies totesi tylysti samana päivänä kun hänestä tuli puoluejohtaja, että niin Hodorkovski kuin Platon Lebedev ovat täysin syyttömiä eikä heidän pitäisi istua vankilassa. Eli omia mielipiteitä löytyy, jopa "rohkeitakin".

Mielenkiintoinen ilmiö muuten: ensiksi Putinin porukka tekee kaikensa saadakseen oppositio nuriin. Aivan kuin ruohonleikkurilla vähäisetkin oppositio-oraat olisi niitetty (ja loput pamputettu). Ja sitten ollaan perustamassa apupuolueita, jotka kertovat että maan politiikkaa hallitsee monopoli ja että Venäjä siksi muistuttaa tehotonta keisarikuntaa (kuten muistuttaakin).

Tekijämiehiä tuntuu olevan. Seurataanpa mielenkiinnolla.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Niinpä. Vaan mikä mahtaa olla Prohorovin rooli? Voiko ykkösestä tulla joskus kakkonen? Poznerin ja yleisön haastattelussa (linkki jutussa) välittyy toki karismaattinen johtajan ote, mutta Venäjää ei kai enää voi johtaa vain siksi, että on pitkä! :)

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Oikea asia -puolue tuskin törmää samanlaisiin rekisteröitymisongelmiin kuin Parnas, jonka toiminnan estämistä on hämmästelty kansainvälisesti. Venäjän vaalijärjestelmä ei kuitenkaan toimi siten, että Yhdysvaltain ulkoministeriön pahoittelu aiheuttaisi toimenpiteitä. Entinen pääministeri Kasjanov voi hyvinkin käydä esimerkiksi siitä, mikä Venäjää odottaa. Putin tarvitsee työrukkasen järjestämään laman aikana retuperälle jätetyn sosiaalipuolen. Vaikeita päätöksiä tekemään on nimitettävä uusi pääministeri, joka on vuodessa käyttänyt poliittisen pääomansa ja saa lähteä. Tämän ennusteen esitti tutkija Nikolai Petrov muutama viikko sitten Helsingissä. Uusia liitttoumia Venäjä tarvitsee, koska Yhtenäinen Venäjä on laiskistunut. Pitkiltä listoilta menevät ensimmäiset ehdokkaat varmasti läpi. Silti edes Putinin vierailut vaalipaikkakunnilla paikallisvaaleissa eivät ole nostaneet valtapuolueen kannatusta. Silovikien valtarakenteet on monimutkainen verkosto, joka on kehittynyt Putinin valtakaudella. Yksi mielenkiintoisimpia kehityskulkuja on, että nepotismin, perheiden vallan lisäksi Tshetshenian päämies Ramzan Kadyrov on saanut näkyvän roolin Kremlin toimijana. Kaukasuksen hallinta on Venäjän suuri kysymys.

Käyttäjän kallekn kuva
Kalle Kniivilä

No ei varmaan tule rekisteröintiongelmia Oikealle asialle, kun kerran puolue perustettiin jo syksyllä 2008, ja silloin aivan selvästi Kremlin suosiollisella avustuksella. Nyt ilmeisesti vaalien alla Medvedev haluaa vähän näennäispluralismia, joten puolue on otettu koipussista ja sille keksitty uusi sopiva johtaja. Medvedev toivoi kai ensin puoluejohtajaksi valtiovarainministeri Kudrinia, mutta tämäpä ei halunnutkaan, joten piti valita joku tottelevaisempi ja joutavampi kaveri.

Tässä muutama asian tiimoilta kirjoittamani juttu, ruotsiksi tosin:

http://www.kniivila.net/temo/pravoje-delo/

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Mainiosti taustoittava. Nyt pitäisi enää selvittää, kuka haluaa siirtää seuraavaksi. Politiikka ei vaan ole shakkia, kuten maailmanestari Garri Kasparov on saanut todeta. Nemtsoville, Ryzhkoville ja monelle tuntemattomammalle politiikka on elämä. Eho Moskvyssa on tänään synkkä Gontmaherin blogi. Kansa ei elä eliitin viisastelulla.

Käyttäjän munkisto kuva
lauri munkisto

Tilannehan alkaa näköjään muistuttaa Suomea, jossa kepu, sdp ja kokoomus ovat toistensa apu- ja sumupuolueita aina tarpeen vaatiessa. Ja eipä tuolta muualtakaan eu:sta tai jenkeistä taida paljon muunlaisia järjestelyjä löytyä.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Novaja Gazeta -lehdessä kolumnisti Andrei Kolesnokov toteaa yhteenvedossaan, että Oikea asia on tärkeä projekti Prohorovin uralle, sopiva lahjakkaalle ja kunnianhimoiselle miehelle.

http://www.novayagazeta.ru/data/2011/069/11.html

«Правое дело» — очень важный проект в жизни и карьере Михаила Прохорова, человека талантливого и амбициозного.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Viimeisessä Idäntutkimus-lehdessä (2/2011) sinulla oli hyvä kirjoitus Eho Moskvy:stä, Jarmo. Myös Marko Lonkilan yleiskatsaus sosiaalisesta mediasta ja kansalaisaktivismista oli hyvin mielenkiintoinen.

Tomi Huttunen kirjoitti "Voina"-ryhmän tempauksista, mutta sehän oli US-blogistanin lukijoille tietysti jo vanhaa kamaa, heh, heh:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36881-litei...

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Idäntutkimuksella on omat FB-sivut ja tarkoitus on kesällä avata myös VIETS:lle, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuralle sivusto, joka paitsi innostaisi kommentointiin palvelisi prosessina keskustelua naapurista. Venäjän menossa akateeminen tutkijakin saa todeta kuten Liisa Ihmemaassa: Kun ei tiedä minne on menossa, kaikki tiet vievät sinne, (transitio)tutkija Pekka Sutela Ilmari Susiluodon mukaan.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Ilmari, huomasin muistaakseni ensi kertaa Voinan kotisivujen olemassaolon sinun Uuden Suomen Blogista. Verkostoituminen kannattaa :)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ajattele, kirjoitin hienosta tempauksesta kaksi päivää "Хреносос":in jälkeen, mutta Egbert (alankomaalainen russofiili) välittömästi. Hyvä kun Idäntutkimus mainitsi Voinasta edes vuoden viiveellä. Blogistan on älyttömän nopeaa..

Hienoa sakkia, tuo Voina-artgruppa! Космический Хуй, heh, heh.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Mitä vielä! Henkilökohtaiset tarinat ovat kiinnostavia. Erilaiset kohtaamiset ohjaavat meitä. Myös omat kokemukseni ovat vahvasti kiinni NL/Venäjä murroksessa. Näin jälkeenpäin ajatellen reissasin sopivasti pitkin maata ja tapasin ihmisiä.

Prohorovin nousu Venäjän eliittiin tapahtui hyvin nuorena ja ura urkeni intin ja finanssi-instituutin jälkeen NL:n ja sen liittolaismaiden rahoitusjärjestelmän parissa. Alkujaan NL jakoi tukea yhteistyöjärjestöstään muille, mutta 1980-luvun lopulla suunta kääntyi päinvastaiseksi. Muun muassa Vietnamin ja Itäisen Keski-Euroopan maiden yhteistyöjärjestön SEV:n pankin raunioilta siivottiin vuonna 1993 uuteen MFK-finanssitaloon 15 miljardia ruplaa.

BesTToday-blogikeräimeen poimitussa kirjoituksessa muistutetaan, että velkojilta syrjään siirretyt rahat ovat hyvinkin saattaneet jäädä pesämunaksi uudelle pankille ja avittamaan tuolloin 26-vuotiaan Prohorovin rikastumista, nousua oligarkiksi.

есть все основания предположить, что долги СССР странам прекратившего существования СЭВ в размере 15 млд. рублей были списаны и стали основным начальным капиталом начинающего олигарха.

http://www.besttoday.ru/read/1845.html

Toimituksen poiminnat