Hyvä Fortum?
Suomalaisille sataa mannaa Venäjältä. Me kekkosen ajan kasvatit, Tarja Halosta myöten, olemme tyytyväisiä kun meitä kehutaan. Meitähän se tarkoittaa, kun pääministeri Vladimir Putin kehuu Fortumia. Putin ylisti Siperiassa kovia kokeneessa Sajano-Šušenskajan vesivoimalassa muun muassa Fortumia, E.Onia ja italialaista Enel-yhtiötä siitä, että ne ovat pitäneet kiinni lupaamistaan investoinneista Venäjällä.
Fortum on tiedottanut investoivansa Länsi-Uralilta vuonna 2008 hankkimaansa voimalaan 2,5 miljardia euroa. Näistä 1,8 miljardia on määrä sijoittaa voimalaan vuonna 2010.
Putin haukkui omiansa toteamalla energiajättien luistavan investoinneista. Jättimäinen vesivoimala oli näyttävä valinta energiapolitiikasta puhumiseen.
Vesivoimalan turbiinihallin tuho oli viime syksynä kova isku maan energia-alalle. Onnettomuudessa kuoli 75 ihmistä. Vastuuseen vaadittiin aluksi myös Venäjän sähkömarkkinoiden yksityistämisen arkkitehtia Anatoli Tšubaisia.
Mutta mistä Putinin ärähdys johtuu, ja ketä vastaan se on suunnattu? Putinin silmätikuiksi joutuivat Venäjän ja maailman rikkaimpiin kuuluvat miehet TGK-4:n Mihail Prohorov, OGK-3-yhtiön Vladimir Potanin, TGK-2:n Leonid Lebedev, ja muun muassa TNK-BP:n omistajiiin kuuluva Viktor Vekselberg.
Venäjä on selvästi toipumassa talouskriisistä. Ökyrikkaat liikemiehet eli oligarkit ovat saaneet takaisin osan keräämästään varallisuudesta. Ne, joihin luottamus näyttää palautuneen, ovat juuri niitä, jotka tiedetään Venäjän johdolle lojaaleiksi. Kuten Stratfor-tutkimuslaitos ilmaisee asian: menestyjiä ovat Kremlin nuket. Venäjän johto on luonut aivan omaa luokkaansa olevan liike-elämän eliitin, joka sijoittaa rahaa myös ulkomaille.
Sanotaan, että suuryritykset eivät ole itsenäisesti ajattelevia yksiköitä vaan toimivat Venäjän johdon määräämällä tavalla. Putin tuomitsi voimakkain sanoin yhtiöt "ali-investoinneista" energiantuotantoon.
Venäjällä asuvat tuttuni painostavat aina kertomaan jotain positiivista Venäjästä. Liike-elämässä mukana olevat ovat vaitonaisempia omista bisneksistään, enkä minäkään kysele liikoja. Korruptiosta puhuminen on Venäjän johdolle arkipäivää, mutta Ikean tapaus on kokoluokaltaan jo sellainen yritys, että korruption tunnustaminen herättää Venäjälläkin intohimoja.
Ruotsalaislehdet paljastivat, että Ikean salaisessa muistiossa selvitettiin, kuinka tarvittaessa viranomaisia vastaan voidaan käynnistää mustamaalauskampanja. Ohjeet kertovat myös, miten viranomaisia ja muita avainhenkilöitä voidellaan. Liiketoimintakulttuurit on tunnettava. Kokonaan toinen asia on se, pitääkö ne hyväksyä. Minulla on vain henkilökohtainen näkemykseni, mutta en olekaan tehnyt bisnestä Venäjällä.
Novaja Gazeta -lehti moitti Sajano-Šušenskajan surmavoimalan toimintakulttuuria: Siperiassa asia nähdään siten, että Moskovan talousviisaat lypsävät niin paljon kuin voivat seurauksista välittämättä. Tiedot ovat karuja. Viime syksynä pato-onnettomuudessa kuolleella kahden lapsen isän henki hinnoiteltiin miljoonan ruplan arvoiseksi, kuten muidenkin surmansa saaneiden.
RusGidro-yhtiön liikevoitto vuodelta 2008 oli 17.700 miljoonaa ruplaa, ja yksinomaan 8-jäseniselle hallitukselle maksettiin 59.559.839 ruplaa.

Kommentoi 26 kommenttia