Jarmo Koponen

Putinin vastustaja


-Hän on suora ja rehellinen, sanoo Ira miehestään, kun kysyn häneltä "Miltä nyt tuntuu" -tyyppisen kysymyksen. Boris Nemtsov on lavalla kalliolaisessa Cafe Mascotissa.

Nemtsovia on kuulemassa muutamia kymmeniä kiinnostuneita. Tuttuni kummastelee kanssani, miksi mies, jonka Boris Jeltsin aikanaan nosti Venäjän hallitukseen asti, ei saa isompaa yleisöä. Ensi viikolla 50-vuotta täyttävä Nemtsov saattaa olla suomalaisten silmissä jo marginaalissa, mutta oppositiolla on kuitenkin muutaman prosentin kannatus kautta koko Venäjän.


-Hän on suora ja rehellinen, sanoo Ira miehestään, kun kysyn häneltä "Miltä nyt tuntuu" -tyyppisen kysymyksen. Boris Nemtsov on lavalla kalliolaisessa Cafe Mascotissa.

Nemtsovia on kuulemassa muutamia kymmeniä kiinnostuneita. Tuttuni kummastelee kanssani, miksi mies, jonka Boris Jeltsin aikanaan nosti Venäjän hallitukseen asti, ei saa isompaa yleisöä. Ensi viikolla 50-vuotta täyttävä Nemtsov saattaa olla suomalaisten silmissä jo marginaalissa, mutta oppositiolla on kuitenkin muutaman prosentin kannatus kautta koko Venäjän.

Venäläiset eivät Nemtsovin mielestä ole enää niin passiivisia, että pääministeri Vladimir Putinin bluffi menisi täysillä kaikkiin. Oireellista tietysti on, että Suomessa ulkoministeriössäkin on luettu tarkkaan Dmitri Medvedevin kirjoituksia ja jopa pidetty tämän itsestään selvyyksiä, kuten "maassa, jossa on rauha, on parempi elää kuin maassa, jossa rauhaa ei ole" lausumia viisauksina.

Nemtsov kävi Suomessa kahden päivän reissulla markkinoimassa kirjaansa, jonka Into Kustannus on julkaissut  venäjäksi ilmestyneiden tutkimusraporttien pohjalta. Tuloksena on dynamiittia, johon Kreml ei ole puuttunut. Samalla tavalla kuoliaaksi vaikenemalla Venäjän ylin johto on menetellyt ennenkin, kuten esimerkiksi silloin, kun Jeltsinin kanssa tankin päällä seisomalla historiaa tehnyt turvamies Aleksander Korzhakov julkaisi mustelmansa.

Nemtsov räjäyttää ystävänsä Vladimir Milovin kanssa tekemissään tutkimuksissa pommin, jossa avataan Putinin oligarkkian metkuja. Kirjaa ei voi suositella luettavaksi yötä vasten.

Putin on esiintynyt oligarkian eli Venäjän yksityistämisessä ansiottomasti rikastuneiden kukistajana, mutta tosiasiassa tämä on vain ajanut osan oligarkeista, kuten Vladimir Gusinskin ja Boris Berezovskin, maanpakoon ja nostanut tilalle omat miehensä sekä naisensa. Entiset datsha-naapurit Ozero-kollektiivista Pietarista ovat saaneet ison osan jaetusta kakusta, tärkeimpänä Gazpromin. Gazprom ei ole mikään kaasuyhtiö vaan myös pankki- ja medialiiketoimintaa harjoittava monialayritys.

-Öljyn vienti on kokonaan Putinin lähipiirin käsissä, ja järjestelmää tukevien puolueiden vaalirahoituksen takana on niin sanottu Kremlin pimeä kassa. Venäjällä rikastuvat pääasiassa ne, jotka pääsevät osallisiksi luonnonvaroista saatavista tuloista. Vuonna 2007 Forbesin listalla oli 53 venäläistä miljardööriä.

Nemtsov ja Milov kirjoittavat, että heidän tarkoituksenaan ei ole kampanjoida miljardöörejä vastaan, sillä Venäjä tarvitsee heitä, mutta miljardöörien räjähdysmäinen kasvu osoittaa, että Putinin kamppailu oligarkkeja ja korruptiota vastaan on vain propagandaa, jonka tarkoituksena on peittää vallanpitäjien ja tiettyjen oligarkkien kytkökset.

Keskiluokan kasvu oli jo 1990-luvun puolivälissä Nemtsovin tavoite. Nyt tuloerot karkaavat, ja vakautusrahastot on kohta tuhlattu. Kirja on suunnattu venäläisille, ja suomennettuna jotkut asiat tuntuvat painottuvan liikaakin. Arvostelun kohteet ovat ilmiselvästi ansainneet kirjan käsittelytavan.

-Liike-elämä ei luota Venäjän johtoon, joka valehtelee jatkuvasti talouskriisiin liittyvistä asioista, tekee kerta toisensa jälkeen Jukos-tyylisiä yritysvaltauksia ja myöntää kriisitukea vain lähipiirinsä omistamille yrityksille.

Talouskurimus syveni kirjoittajien mielestä viime syksynä, kun Venäjä tunnusti Georgian-sodan jälkeen Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden. Suhteiden jyrkkä viileneminen lännen kanssa ja yritysten epäoikeudenmukainen oikeuskäytäntö saivat ulkomaisen pääoman lähtemään.

Nemtsovilla ja Milovilla on esittää vankkoja todisteita väärinkäytöksistä ja korruptiosta.

Domodedovan lentokenttä on tästä esimerkki. East Line kunnosti omalla kustannuksellaan kentästä Venäjän ensimmäisen nykyaikaisen ja kapasiteetiltaan riittävän tehokkaan kentän. Kun lentokenttä oli valmis, Putinin virkamiehet korottivat huomattavasti East Linen vuokraa aikaisempien sopimusten vastaisesti. East Linen tapaus (Jukosista ja muista puhumattakaan) vaikuttaa voimakkaasti yksityisten sijoittajien päätöksiin.

-Sijoittajilla on täysi syy pelätä valtion rikkovan pitkän aikavälin investointisopimukset heti kun rakennuskohde alkaa tuottaa voittoa. East Linen tapauksen jälkeen on turha odottaa yksityisen pääoman osallistuvan tieverkon rakentamiseen ja kunnostamiseen, Putinin arvostelijat kirjoittavat.

Putinin lähipiiri on syyllistynyt niin valtion omaisuuden (lähinnä Gazpromin) kätkemiseen veroparatiisiyhtiöiden tileille kuin myös ulkomaisten välittäjien käyttöön venäläisen öljyn ostamiseksi alennettuun hintaan (josta Mihail Hodorkovskia syytettiin), mutta vain huomattavasti laajemmassa mittakaavassa.

Kommersant-lehti julkaisi marraskuussa 2007 Kremlin yrityshankkeisiin osallistuneen liikemiehen Oleg Shwartzmanin haastattelun. Se oli osuva analyysi Putinin kaudella yleistyneestä tavasta rikkoa lakia omaisuuden jakamiseksi uudelleen.

Nemtsov ja Milov kysyvät, miten on mahdollista, että Gazprom jakaa vuodessa satoja miljoonia dollareita Keski-Aasian öljystä saamiaan öljytuloja sveitsiläiselle sähkön jälleenmyyntiyhtiölle RosUkrenergolle, eikä edelleenkään tiedetä kuka yrityksen omistaa?

-Ilmeisesti vastauksen tietää Dmitri Medvedev, jonka ollessa hallituksen puheenjohtajana tehtiin Gazpromin liittyvät sisäpiirihuijaukset. Mikä oli hänen osuutensa?

Eikä tässä kaikki. Cafe Mascotissakin Nemtsov muistuttaa ehkä tärkeimmästä asiasta. Putinin Venäjällä on vain vihamiehiä. Venäjä on riidoissa kaikkien lähinaapureittensa kanssa. Paitsi Suomen ja Kiinan kanssa, toistaiseksi.

Lukijan on syytä muistaa, että Nemtsov on täysiverinen poliitikko, mutta hän on myös neljän lapsen isä.

-Aiomme asua Venäjällä. Käymme lomalla Rhodoksella ja Seychelleillä. Boris pitää riippuliidosta ja surffauksesta, Ira kertoo.

Boris Nemtsov ja Vladimir Milov: Putinismi ja Venäjän rappio Suomentaja: Anu Lönnqvist

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

PeteH (nimimerkki)
Nemtsovin höpötyksestä poimin yhden kohdan: "Putinin Venäjällä on vain vihamiehiä. Venäjä on riidoissa kaikkien lähinaapureittensa kanssa. Paitsi Suomen ja Kiinan kanssa, toistaiseksi." Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Naapurimaista Venäjällä on hyvät suhteet Kazakstaniin, Kiinaan, Armeniaan, Valko-Venäjään, Mongoliaan ja molempiin Koreoihin. Asialliset suhteet Venäjällä on Norjan, Suomen, Azerbaitshanin ja Japanin kanssa. Myös suhteet Ukrainaan ovat nykyisin melko asialliset, sillä presidentti Jutshenko on menettänyt maassa valtaansa. Suhteet Latvian ja Liettuan kanssa ovat myös paremmalla tolalla kuin pari vuotta sitten. Selvästi vihamieliset suhteet Venäjällä on kahden naapurinsa, Viron ja Georgian kanssa.
Tynkä-Karjalan Antti (nimimerkki)
Nemtsov on ilmeisesti venäläinen versio Veikko Saksista (Pro Karelia, Suomi), mutta vuoden myähässä. - Veikon kirjan nimi on "Venäjä kriisissä".
Hannu Mikael (nimimerkki)
Nemtsovin ja kumppaneiden vaarallisuus punnitaan hänen saamansa medianäkyvyyden kautta. Jos se katsotaan muuallakin vähäiseksi, Nemtsov vaietaan kuoliaaksi Venäjällä, mikä on hyvin todennäköistä, sillä TV-kanavat ovat käytännössä kaikki Kremlin ohjauksessa, ja lehdistö on jo aiemmin muutoin opetettu tavoille ja kuuliaiseksi. Vaihtoehtojen kirjo on laaja. Lainsäädännöstä löytyy helposti pykäliä Nemtsovin varalle. Tai hänen ympärilleen voidaan rakentaa monikerroksinen syytösten ja motiivien vyyhti, ja lopputuloksena levitetään teoriaa, että Nemtsovin saaman kovan käsittelyn takana ovatkin Putinin vastustajat, eli Nemtsovin omat tukijoukot. Joka tapauksessa Nemtsov aiheuttaa migreeniä monelle. Vaihtoehdot ovat auki.
Vieraskarjalainen (nimimerkki)
Suomessa nyt vellonut korruptiokohu vaalirahoituksessa on suhteessa pientä verrattuna Venäjällä olevaan JOKAPÄIVÄISEEN todellisuuteen KOKO yhteiskunnan toiminnassa. Se on siellä todellakin maan tapa joka hetki, ei vain vaalien aikaan. Ja Suomessakin on tiedotettu venäläisen maan tavan alkavan aivan huipun kärjestä, sitä ei vain ole uskallettu ottaa todesta, koska iljettävä todellisuus pakottaisi hylkäämään suomettuneen tavan ytimen: karttaa kritisoimasta Venäjää, jottei itse leimaudu russofobiksi. ProKarelia on tiedottanut ja julkaissut jo aiemmin realistisia tietoja Venäjän tilasta, myös korruptiosta. Tiedotteet ovat saavuttaneet poliittiset päättäjämme ja toimittajat. Lähteet tiedoille ovat Venäjältä. Syy tiedon torjumiseen on pitkälle suomettuneisuudessa tai sitten eri syistä johtuvasta kiinnostuksen puutteesta. Kun joka mutkassa korostetaan Venäjän merkitystä Suomelle, on kummallista, jos ei uskalleta katsoa sen todellista, realistista tilaa. Kuinka luotettava on Venäjän johto, jos se itse johtaa maan huipputasoista korruptiota, vaikka kieroudessaan yrittää kansalleen olla sitä vastustavanaan? Ilmari Susiluoto on sitä mieltä, että Veikko Saksin uusimman kirjan sanoma - Venäjä kriisissä - on tähän mennessä toteutunut täsmälleen.
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Suomessa nyt vellonut korruptiokohu vaalirahoituksessa on suhteessa pientä verrattuna Venäjällä olevaan JOKAPÄIVÄISEEN todellisuuteen KOKO yhteiskunnan toiminnassa. Se on siellä todellakin maan tapa joka hetki, ei vain vaalien aikaan." Suomessa pääministeri on sitä mieltä, että kaikki valheet, mutta myös totuudet kuuluvat yksityisyyden piiriin. Koska Suomessa on kartelloituneempi media kuin Venäjällä, on tietenkin selvää, että suomalaiset eivät tiedä pahemmasta niin kuin venäläiset. Suomen seuraavat oligarkkitoimet ovat Destian myyminen Lemminkäisen johtamalle asfalttikartellille sekä Olkiluoto-4:n ja Loviisa-3:n luvan myöntäminen niille, jotka eivät tarvitse. Tällä vaalirahoitettaneen myöntänyt puolue 20 vuotta - 30 vuotta.
AB (nimimerkki)
'Nemtsov räjäyttää ystävänsä Vladimir Milovin kanssa tekemissään tutkimuksissa pommin, jossa avataan Putinin oligarkkian metkuja. Kirjaa ei voi suositella luettavaksi yötä vasten'. Hei Jarmo, rakentelet päivästä toiseen kauhukuvia Venäjästä. Toimit tavallaan Heidin tyyliin venäläisen opposiition äänitorvena. Tuskin et tietäisi, että Nemtsovin vaikutus maassa on torakan p...n kokoa. Ei saa olla kuitenkaan huomaamatta, että kirjoituksesi vahingoittavat suomalaista bisnesta, joka voi jättää mahdollisuuksiaan käyttämättä. Onko taustalla pelkkää ajattelemattomuutta, nuoruuden trauma vai kenties hopearahat? AB
Vieraskarjalainen (nimimerkki)
AB! Vaikuttaa pikemminkin, että itse olet huolissasi suomalaisten yritysten korruptiorahoista. Voiko suomalainen yritys toimia Venäjällä ilman maan tapaa?
Yrmy (nimimerkki)
takavuosien malliin parempi vaihtoehto? Kauhukuvia taitaa rakennella se Nemtsov.
jarmokoponen (nimimerkki)
Minun on vaikea uskoa, että kirjoituksillani on vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen ilmapiiriin. Tottahan liikemiehet lukevat lehtiä. Oletko sinä lukenut kirjan aineistona olleet raportit? Ne ovat olleet kuukausia luettavissa Novaja Gazetassa, lehdessä ja verkossa. Ja ovat edelleen, venäjäksi ja englanniksi. Into Kustannus ja Anu Lönnqvist ovat tehneet kulttuuriteon julkaistessaan raportit päivitettynä koosteena suomeksi. Toki minuun teki myös vaikutuksen tavata Boris Nemtsov vaimoineen. Välittömyys on hämmentävää. Cafe Mascotissa nämä repivät pahimpaan nälkäänsä paloja pizzasta ja tarjosivat minullekin siivuja. Tämän jälkeen Nemtsov kirjoitti muutaman omistuskirjoituksen kirjaansa. Vertailun vuoksi on sanottava, että Anatoli Tšubaisin kirja julkaistiin aivan toisessa ilmapiirissä WSOY:n johtokunnan kerroksessa. Minusta Suomessa on Venäjästä kirjoitettaessa otettava huomioon se, että lukijat tuntevat yleensä vain nimet Putin ja Politkovskaja. Venäjän kauppaa tekevät tietävät, mitä korruptio ja nepotismi tarkoittaa. On valitettavaa, mutta toisaalta hyvä, että edes nimimerkkien suojasta avataan Venäjän arkea, kuten tekee Voima/Fifi.fi lehden erinomainen kolumnisti Veli Itäläinen http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/Ehdottomasti-vallanpit%C3%A4jien-ehd...
tapio_o_neva (nimimerkki)
Siitäkin huolimatta, vaikka suomalaisuus on jo todettu tieteellisestikin kehitysekonomisesti vanhakantaiseksi nationalismiksi, rohkenisin ehdottaa, että kannattaisi yrittää toimia Suomen ja suomalaisten ehdoilla. Suomessa energiaoligarkkien tärkein tarvoite on aloittaa rajoittamaton ydinsähkön tuotanto, jolla maksettaisiin Fortumin 4 000 000 000 €:n virheinvestointia Venäjän infrastruktuuriin Siperiassa, jotta se kykenee uudistumaan puolustusvälineiltään nopeammin kuin mitä se olisi mahdollista siinä tapauksessa, että infrastruktuuriuudistaminen maksettaisiin Venäjän kansallisista varoista. En pidä Kosovon pakkoitsenäistämisen jälkeen Transdnestrian, Vuoristo-Karabahin tai nyt sitten Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäistymistä mitenkään valtavirrasta poikkeavana, joten siihen ei kannata puuttua. Itsenäisyyttä varmaan tarvitsisivat myös pelastiinalaiset ja kurditkin, vaikka toki ovat ihmisiä, jotka Euroopan unionissa häpeämurhauttavat tyttäriään näiden veljillä tai serkuilla. Tämä internationalismi vie mukanaan järkevänkin suomalaisen, puiden syleilyn ohessa syleillään universaaleja ideologioita. Suomen tärkein oligarkkiasia on Jyrki Kataisen tänään esille ottama kolmen ydinvoimalan lupa: PVO ja Fortum varmaan rakastavat iloista luvanantajaa seuraavat viidet tai kuudet vaalit. Energiakorruptio on kansainvälisesti ottaen aivan luonnollinen asia. Sen vuoksi on jopa murhattu. Tässä mielessä rajamaa Suomi ei poikkea paljoa valtakunnasta, Venäjästä. Näistä voisi kertoa maakunnallisiakun juttuja, mutta koska esivalta on Suomessa muutoinkin niin kyseenalla, jätettäköön Franciscus Assisilaisen päivänä kertomatta. Hauskaa kansainvälistä eläintenpäivää - kohdelkaa nelijalkaisia lähimmäisiämme hyvin! Mitä tulee yleensä sanomalehtityöhön niin suomalaisten asennevammaisuuden vuoksi Venäjä-myönteinen journalismi ei myy. Boris Nemtsov on mielenkiintoinen persoona. Olisi hyvä, jos joku viitsisi päivittää myös Wikipediaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Boris_Nemtsov Uskon, että Venäjällä ei ole tai ei voi olla sen enempää kuin Suomessakaan ministeriksi päässyttä melko rehellistä poliitikkoa. Näkemyksni Nemtsovista on se, että hän sattui olemaa paikalla kuin Matti Vanhanen puolustusministerinä silloin, kun Anneli Jäätteenmäki kaatui. Jeltsinhän ei välttämättä kovinkaan selvinpäin kuunnellut esittelyjä.
tapio_o_neva (nimimerkki)
AB (nimimerkki)
'Toki minuun teki myös vaikutuksen tavata Boris Nemtsov vaimoineen. Välittömyys on hämmentävää. Cafe Mascotissa nämä repivät pahimpaan nälkäänsä paloja pizzasta ja tarjosivat minullekin siivuja'. Kiitos kommentistasi. Ei ole kuitenkaan kovin uskottavaa, että Seychelleillä surffaamaan tottunut Nemtsov olisi niin ihastunut Kallion pizzaan. Nemtzovin 'laupias samarialaisuus' ansaitsee siltikin kiitoksen. On tosi surkeaa, mikäli tuntemasi suomalaiset tuntevat vain Putinin ja Politkovskajan nimet. Kuka on syypää tällaiseen kärjistykseen? Venäjä, lukijat vai kirjoittajat? Pitäisikö Sinusta loputtomiin yhdistää Politkovskajan murhan Putiniin? Onko tämä todistettu fakta vai Sinun hypoteesi? Vastaako tämä ihailemasi demokratian perusarvoja? AB
jarmokoponen (nimimerkki)
Itse asiassa Nemtsov sanoi, että ilman Putinia Venäjällä ei päätetä mitään. Kaikki KGB:n kasvatitkaan eivät häneen usko, kuten Novaja Gazetan rahoittaja Aleksander Lebedev. Me jotka emme katso joka päivä Venäjän televisiota, voimme yrittää uskoa, että päätöksiä tehdään jollain muullakin tasolla. Erinomaista on, että Novaja Gazeta ilmestyy myös suomeksi. http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/jarmokoponen/into-panee-vastaan Venäläiset kirjoittavat omasta maastaan paremmin ja syvällisemmin kuin minä koskaan, mutta kuten Venäjän talouslehdistä väitellyt Katja Koikkalainen toteaa, venäläiset lehdet saattavat aluksi hämmentää lukijaa. Lukiessa on muistettava, että meikäläisittäin pyritään uutisissa kertomaan tärkein asia ensin. Jopa venäläisissä uutisjutuissa voidaan kuvailla pitkään olosuhteita, joissa juttu on syntynyt tai muuta kiireisimpien mielestä epäoleellista. Kirjoitin itse nuorista uudistajista Nemtsovista ja Tsubaisista Jeltsinin hallintomiehinä gradussani - "Venäjää johdettiin niin kuin sitä johdettiin. Presidentin ”perheeseen” kuului omia perheenjäseniä, pankkiireja, luotettuja virkamiehiä ja turvallisuuspalvelun jäseniä. Osa presidentin lähipiiristä halusi luoda normaalin, laillisuuteen perustuvan valtion ja nostaa instituutioiden asemaa. Toiset halusivat, että vallanpitäjillä säilyisi mahdollisimman suuri valta." Nemtsov on minustakin yksi rehellisistä. RosUkrEnergo, johon linkki yllä, on malliesimerkki nykykäytännöistä, joista tiedämme vain hitusen.
PeteH (nimimerkki)
Jarmo, miten kommentoit Nemtsovin väitettä, että Suomea ja Kiinaa lukuunottamatta kaikki Venäjän naapurimaat suhtautuvat Venäjään vihamielisesti? Oletko tässä samaa mieltä hänen kanssaan? Omasta mielestäni Venäjällä on vain kaksi naapuria jotka soveltuvat "vihamielinen" -kategoriaan eli Viro ja Georgia.
jarmokoponen (nimimerkki)
Putin on Nemtsovin ja Milovin kirjan mukaan riitaantunut kaikkien IVY-maiden kanssa. Venäjä on sekaantunut presidentinvaaleihin Ukrainassa, julistanut kauppasaarron Georgiaa ja Moldovaa vastaan. Se on kiristänyt Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Baltian maita kaasuhanojen sulkemisella ja estänyt Keski-Aasian öljyn pääsyn kansainvälisille markkinoille. Putinin riitaantuminen Turkmenistanin johtajan kanssa on Nemtsovin mielestä erittäin vakavaa. Venäjä myy Eurooppaan kaasusekoitetta. Putinin politiikan vuoksi myös Azerbaidzhan haluaa liittyä Natoon. Kazakstanin presidentti sukkuloi Pekingin - Brysselin ja Washingtonin väliä. Venäjä myy valtavasti aseita Kiinaan ja Intiaan. Kun kysyin Nemtsovilta, miten kauan hänen mielestään valittu politiikka voi jatkua, hän esitti vastakysymyksenä tiedänkö minä, mitä öljy maksaa tynnyriltä ensi vuonna. Veikkasin sataa dollaria. Nemtsov tivasi minulta, olenko varma, ja saatuaan minut epäröimään, hän totesi, etten minä sen paremmin kuin hänkään pysty ennustamaan. Entisenä energiaministerinä hän varmaan tietää kuitenkin yhtä ja toista enemmän.
PeteH (nimimerkki)
"Putin on Nemtsovin ja Milovin kirjan mukaan riitaantunut kaikkien IVY-maiden kanssa." - Tämä ei pidä paikkaansa. Poliittisesti heikot suhteet Venäjällä on vain Viroon ja Georgiaan, osittain myös Liettuaan, Moldovaan ja Latviaan. Muiden ex-neuvostotasavaltojen kanssa Venäjällä on kutakuinkin hyvät suhteet. "Venäjä on sekaantunut presidentinvaaleihin Ukrainassa" - Millä tavalla? "julistanut kauppasaarron Georgiaa ja Moldovaa vastaan" - Moldovan kauppasaarrosta en ole tietoinen, mutta Georgian kauppasaarron varmasti ymmärrät hyvin? "Se on kiristänyt Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Baltian maita kaasuhanojen sulkemisella" - Kaasukaupassa on Ukrainan osalta kyse siitä, että millaisen hinnan Ukrainan tulee maksaa kaasusta. Ukraina haluaa kaasun yli puolet halvemmalla kuin muut eurooppalaiset. Venäläisille tämä ei enää käy. Millä perusteella kutsut tätä "kiristämiseksi"? Entä millä tavalla Venäjä on kiristänyt Baltian maita ja Valko-Venäjää kaasukaupassa? "Putinin politiikan vuoksi myös Azerbaidzhan haluaa liittyä Natoon. " - Tietääkseni Azerbaitshan ei ole kovin aktiivisesti hakenut NATO-jäsenyyttä. Onko sinulla tästä tarkempaa tietoa? "Kazakstanin presidentti sukkuloi Pekingin - Brysselin ja Washingtonin väliä." - Venäjän ja Kazakstanin välit ovat erittäin läheiset ja maat tekevät yhteistyötä lukuisilla eri sektoreilla. Itsenäisenä valtiona Kazakstanilla on suhteet myös länteen, mutta ei kai se hyvänen aika sitä tarkoita, että maa suhtautuisi Venäjään vihamielisesti? Mitä tulee Turkmenistaniin, niin on totta että mailla oli tänä vuonna kiistaa kaasukauppaan liittyen, mutta nyttemmin nämä kiistat on sovittu valtionjohdon tasolla. Em. maiden lisäksi pitää mainita Venäjän erittäin läheiset suhteet Mongoliaan ja Etelä-Koreaan. Venäjä sai vastikään yksinoikeuden hyödyntää Mongolian mittavia uraanivarantoja, eikä tällainen sopimus olisi mahdollista ilman poliittisesti läheisiä välejä. Etelä-Korean ja Venäjän yritykset ovat puolestaan solmineet tänä vuonna miljardien arvosta uusia sopimuksia, ja Etelä-Korea määritteli Venäjän "strategisesti tärkeäksi" kumppaniksi. Samoin suhteet Japaniin ovat parantuneet paljon, ja Japanin vaalitulos tulee lähentämään maiden välejä lisää, sillä Japanin vaalit voittaneen puolueen yksi teema on nimenomaan Venäjä-suhteiden parantaminen.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Japanin liberaali-demokraattinen puolue on sidottu Kuriilien saarten kysymykseen, koska yksi viidestä fraktiosta on omistautunut kansallis-konservatiivisille ajatuksille Kuriilien suhteen. Sielläkin on oma Pro Kareliansa. Japanin demokraattiselle puolueelle puolestaan tämän korostaminen ei ole välttämätöntä. Maakaasukysymyksestä on sanottava sen verran, että on Yhdysvaltain jo kauan ilmaisena toive ensimerkiksi WTO-neuvottelujen suhteen se, että Venäjä lakkaa tukemasta lähiulkomaita myymällä niille alihintaista energiaa. Ukrainallekin tämä tuki on ollut vuosien ajan merkittävä. Kaikki todelliset NATO-maat, jotka eivät odota Venäjän jatkuvaa taloudellista apua halvempien energianhintojen muodossa, maksavat oikeaa hintaa energiastaan ja panevat energetiikkansa kuntoon. Kun Puolaan myyntiin halvemmalla maakaasua, kysyivät venäläiset, että menikö se alennus F-16 -hävittäjien ostoon Yhdysvalloista. Ei Venäjänkään hallitus voi enää nykyaikajna olla täysin piittaamaton äänestäjien ajatuksille.
AB (nimimerkki)
'Entisenä energiaministerinä hän varmaan tietää kuitenkin yhtä ja toista enemmän'. Arvelen, että energia-asioissa olet ainakin yhtä pätevä. Nemtsovin 'pätevyys' huomattiin aika nopeasti. Onneksi hän ehti vastata Venäjän energiaministeriöstä vain puolisen vuotta, josta puolet oli kesälomien aikaa (24.4.-20.11.97). Voiko olla parempi selitys Nemtsovin, Milovin ja Lebedevinkin käyttäytymiselle paitsioon joutuneiden entisten lupauksien kateus? Veikkaan, että Novaja Gazetan kustantaminen päättyy heti kun Lebedeville luvataan kunnon posti. AB
tapio_o_neva (nimimerkki)
Jarmon kommentin perusteella suomalainen lukija uskoo, että Kiinalla ja Venäjällä on jonkinlainen jännitteetön YYA-suhde aivan kuin Suomella vähitellen 1980-luvun lopulla. Kannattaisi Netsovin retoristen irrottelujen lopuksi pohtia vielä muutamia kysymyksiä: - Venäjän ja Kiinan ajoittain kireä kauppapolitiikka. Yksikään toimittaja, jolla on humanistinen yleissivistys ei seuraa raha-asioista, kuten sitä, että puutullit oli suunnattu Kiinaa, ei niinkään Suomea vastaan, koska Kauko-idän ja Itä-Siperian liittovaltiopiirissä varastetaan puuta kaikkein eniten - Venäläiset ovat raivoissaan siitä, että kiinalaiset kopioiva tapansa mukaan ostamiensa Suhoiden osia luvatta satojen miljoonien dollareiden arvosta ja ilmeisesti tällä tavalla kehittelevät omaa "viidennen polven" suihkuhävittäjäänsä - Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyttä Kiinakaan ei ole tunnustanut, vaikka kuuluu Shangain yhteistyöjärjestöön - Venäjä tekee tasapainopolitiikkaa Intialla Kiinaa vastaan. Intialla on 1 000 000 sotilaan armeija muka Pakistania vastaan, mutta käytännössä Kiinaa vastaan. Pakistanissa Intian uhan avulla ylläpidetään riittävää diktatuuria islamisteja vastaan On tietenkin helppoa ja kunnioitettavaa siteerata haastateltavaa suoraan eikä taustatoimittaa hänen lausuntojaan tyhjäksi - jos aikoo saada seuraavankin haastattelun. Toisaalta lukijan palveleminen edellyttää myös suomalaista näkökulmaa, mitä ei tunnu olevan internationalistien Suomessa, eurososialidemorkaattien ja liberaalikokoomuslaisten Suomessa, juuri enää kenelläkään. Tässä mielessä vanhan liiton remonttimies, Jarmo Virmavirta, on mielenkiintoinen poikkeus, vaikka hänetkin ymmärretään yleensä väärin.
Ola (nimimerkki)
Jep, että sellainen se nyky-Venäjä on. Varo Suomi-poika.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Puolustusministerimme Häkämies hyväksyy miljardien hassaamisen Venäjän infrastruktuuriin Fortumin kautta, mutta samalla kokoomuslaisena ylläpitää NATO-identiteettiä ja Venäjä -pelkoja.
Vieras (nimimerkki)
Jarmo, Pari kommenttia kirjoitukseen. Medvedevin kommenttia "on parempi asua maassa, jossa on rauha kuin maassa jossa ei ole" voi pitää triviaalina, mutta Irakin sodan ja Tsetsenian sotien jälkeen se alkaa kyllä vaikuttaa hyvinkin viisaalta. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, Putinin aikana tuloerot eivät ole kasvaneet, vaan pysyneet samalla tasolla (lähellä USA:n tuloeroja, selvästi pienemmät kuin Brasilian). Tuloerot sen sijaan kasvoivat räjähdysmäisesti Jeltsinin kaudella. Miljardöörien määrän kasvu 2000-luvulla on seurausta öljyn hinnan kasvusta. Samaan aikaan myös palkat yleisesti ovat moninkertaistuneet, eli tulojakauma on pysynyt samana, ja absoluuttinen köyhyys on laskenut selvästi. Miljardöörien määrä ei yksinään siis kerro mitään tuloerojen kasvusta, vaan tällainen on pelkästään populistista journalismia. Kun kirjassa viitataan Putiniin aikaa Venäjän rappioon, on syytä muistella hieman aikoja, jolloin Nemtsov oli pääministerinä. Venäjän keskitulo oli n. 60 $ / kk ja kattava terveydenhuolto oli romutettu. Miesten keskimääräinen elinikä oli 57,5 vuotta (nyt 61,5). Syntyvyys oli 90-luvulla pahimmillaan puolet 1990 tasosta ja kuolleisuus oli lähes kaksinkertainen siihen nähden. Väestöjakaumaan se teki suuremman muutoksen kuin toinen maailmansota. Venäjällä syntyvyys oli viime kuussa ensimmäiseen kertaan 15 vuoteen suurempi kuin kuolleisuus. Väestöongelma ei kuitenkaan ole ohi,sillä Jeltsinin ajan perintö tulee muutaman vuoden päästä taas vastaan, kun 1990-luvun pienet ikäluokat tulevat synnytysikään. Väestörakenteen korjaamiseksi Venäjällä käytetään rahastoja syntyvyyden kohentamiseksi ja kuolleisuuden alentamiseksi. Syntyvyys on kohentunut n. 4% vuosittain ja kuolleisuus alenee tällä hetkellä vielä nopeammin. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, Venäjän valuuttavarannot ovat pysyneet n. 400 miljardissa dollarissa kesästä lähtien, eivätkä ole ihan saman tien loppumassa. Valuuttavarantojen tulevaisuuteen vaikuttaa paljon öljyn hinta. Niiden ennustetaan kuluvan loppuun lähivuosina. Niiden loppuminenkaan ei kuitenkaan ole mikään katastrofi. Näillä näkymin USA:n velka ylittää pian 100% BKT -rajan. Italiassa se on tapahtunut jo kauan sitten ja Japanissa velka on lähes 200% BKT:stä. Venäjän talouden ennustetaan kasvavan jo ensi vuonna. Miten paljon, se riippuu muun maailman toipumisesta. Aivan kuten Suomessakin.
jarmokoponen (nimimerkki)
Kirjoittajien huoli on kansallinen. Putinin aikana kukoistanut talouden monopolisoituminen on kaatanut bensaa liekkeihin. Siksi populistisella lähestymisellä on paikkansa kuten makroekonomialla, joka ei ole minun ominta alaani. Nemtsovin ja Milovin mukaan Venäjän talouden monopolisoituminen on vääjäämätön seuraus siitä, että korruptoituneet virkamiehet pitävät ”omien” yritystensä puolta ja vaikeuttavat ulkopuolisten pääsyä markkinoille. Aitoa kilpailua ei pääse syntymään. Maailmanpankki on tutkinut pääoman keskittymistä Venäjän taloudessa. Sen arvion mukaan valtionyhtiöt ja 22 suurinta yksityistä teollisuus- ja finanssiyritystä kontrolloivat lähes kahta kolmasosaa teollisuustuotteiden myynnistä. Yli puolet venäläispankkien osakeomistuksista kuuluu valtiota tai vaikutusvaltaisia virkamiehiä lähellä oleville pankeille. Näistä suuromistajapankeista neljä (Sberbank, Gazprombank, VTB ja Bank Moskvy) omistaa 45 prosenttia kaikkien venäläispankkien osakekannasta. Rahastoista todetaan kirjassa suomentajan huomioina muun muassa, että vakausrahastosta muodostettiin vuonna 2008 reservirahasto ja kansallinen hyvinvointirahasto. Venäjän reservirahasto on pienentynyt 2009 huhtikuun aikana reilut 13,5 prosenttia eli noin 566 miljardia ruplaa. Hallitus on käyttänyt reservirahaston varoja paikkaamaan budjettialijäämää. Rahaston suuruus on tällä hetkellä noin 3,5 biljoonaa ruplaa. http://echo.msk.ru/news/589948-echo.phtml Tilastoja on netistä saatavana ihan tuoreitakin, mutta minun taidoillani niitä ei kovin hyvin tulkita. http://www.minfin.ru/ru/reservefund/statistics/volume/index.php?id4=5796 Palkoista on kaivettu esiin seuraavat perustiedot, jotka antavat perspektiiviä Vuitton-ostoksiin. Moskovalaisen keskikuukausiansio oli vuoden 2009 tammikuussa 25 000-41750 ruplaa (580-955 euroa) ja Hanti-Mansian, Jamalo-Nenetsian, Tsukotkan ja Nenetsian autonomisissa piirikunnissa kuukausiansio yltää kutakuinkin samaan. Dagestanissa keskikuukausiansio on 7 900-13 400 ruplaa (181-300 euroa). Valtakunnallinen keskiansio on noin 13 500 ruplaa (310 euroa) kuukaudessa. http://echo.msk.ru/news/589948-echo.phtml Mitä tulee Suomeen, lienee yleisesti tiedossa, että esimerkiksi työttömyyskassojen rahastot ovat sulaneet jo hälyttävän pieniksi, eikä työttömyys ole ilmeisesti edes lähelläkään huippuaan tässä taantumassa.
Vieras (nimimerkki)
Kiitos lisätiedoista. Otsikkokysymystäsi koskien, Putinin aikana väestöromahdus on saatu pysäytettyä (ainakin väliaikaisesti, jättikuolleisuus saatu laskuun ja kymmeniä miljoonia on nostettu äärimmäisestä köyhyydestä. Minusta tällä on jokin merkitys. Putin ei keksinyt itse öljyn hinnannousua, joka on ollut talouskasvun moottori, mutta on Medvedevin kanssa vastuussa siitä, että rahoja on käytetty väestötuhojen korjaamiseen ja asuntorakentamiseen. Valtion korkea omistusaste on mahdollistanut tämän politiikan. Vastaavasti voisi kysyä miksi ylistää Nemtsovia ja Jeltsiniä? Nämä herrat olivat vallankahvassa romuttaessaan koko yhteiskunnan. Kipaisin kerran Venäjällä Nemtsovin aikaan ja sen jälkeen oli venäjän nousuun aika vaikea uskoa. Herrat menivät kuitenkin vaihtoon ja sen jälkeen käppyrä muutti suuntaa ylöspäin.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Nemtsov on tietenkin hyödyllinen vapausaatteiden kannattaja. Hänen ideologiastaan kuitenkin seuraisi se, että oligarkit voisivat jatkaa modernisoimisen jatkon lisäksi tai sijasta Venäjän raaka-aineiden ryöstämistä pääasiassa Yhdysvaltain laskuun. Itse asiassa on Yhdysvalloille ja Kiinalle edullista, että Venäjä on epäpätevästi johduttu puoliaasialainen maa, kun taas Pohjoismaille ja Saksalle olisi edullista, että siellä olisi kehityspyrkimyksiä. Kun Venäjän hallitus katsoo edes hieman myös kansallisen edun perään, on tuloksena tietenkin virkavallan nousu hieman samaan tapaan kuin Suomessa Eurostoliiton vuoksi. Putinhan ei ole lopettanut mitenkään rikastumista, vaan hidastanut sitä joidenkin oligarkkien myötä. Tässä apuna on ehkä ollut myös venäläisten tunnettu pelko juutalaisia raharuhtinaita kohtaan, joka on ajoittain yhtä väkevää kuin Saksassa. Suuri osahan niin kansankomissaareista kuin oligarkeistakin oli juutalaista alkuperää. Ilmeisesti siksi, että heillä oli laadukkaammat ulkomaansuhteet kuin filatelisteilla, esperantisteilla tai numismaatikoilla, joita vainottiin juuri internationalisminsa vuoksi Stalinin aikana.
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Kirjoittajien huoli on kansallinen. Putinin aikana kukoistanut talouden monopolisoituminen on kaatanut bensaa liekkeihin. Siksi populistisella lähestymisellä on paikkansa kuten makroekonomialla, joka ei ole minun ominta alaani. Nemtsovin ja Milovin mukaan Venäjän talouden monopolisoituminen on vääjäämätön seuraus siitä, että korruptoituneet virkamiehet pitävät ”omien” yritystensä puolta ja vaikeuttavat ulkopuolisten pääsyä markkinoille." No ensinnäkin on todettava, ettö populismi lienee helpointa aatehistorian puolella verrattuna makroekonomiaan. Makroekonomiassa populismia ovat tuulenhaistelut korkopolitiikasta, mutta tuskin jo toteutuneesta teollisuuspolitiikasta. Jos nyt ajatellaan Uuden Suomen ehkä pätevintä kansantaloustieteilijää, hän lienee Arvopaperi-lehden entinen päätoimittaja, päätoimittaja Mukava Markku Huusto, joka on ottanut kantaa vasta asuntojen hintoihin - Suomessa. Toinen asia on sitten tämä kartelli- ja monopoliasia. Venäjällä on kolme vaihtoehtoa: 1) puolustaa kansallista taloutta ja monopolisoitua hiljalleen, kun saalistajat ja Fortumin kaltaiset hölmöt menettävät innostuksensa Venäjän infrastruktuurin kunnostamiseen samaan aikaan kun vaikutusvalta hankitana asekaupalla Siemensin, Fincantierin ja ranskalaisten tapaan. 2) antaa (pääasiassa juutalaisten) oligarkkien yksityistää ensin öljy- ja maakaasuvarat Exxon Mobilille, Chevron Texacolle ja British-Petroleumille. Shell sai nenilleen Sahalin-2:lla eikä yksikään suomalainen toimittaja ole uskaltanut haastatella Jorma Ollilaa asiasta. Se on tyypillistä suomalaista pelkuruutta vallan edessä, koska Jorkalla voi olla edelleen kapeat hartiat, vaikka hänellä on edelleen terävämpi pää kuin Kallasvuolla, joka yrittää riipiä 3G-läppäristä 40%:n premium price -rahat. 3) myydä suoraan kontrollipaketi käyttämättä oligarkkeja välikätenä siirrossa. No kun Yhtenäisen Venäjän ohjelmana on vanha Kansallinen Kokoomuspuolue, on tietenkin vaihtoehto 1 toteutunut eikä oligarkeillakaan mikään liiku, koska virkavalta voi pysäyttää joka toimen, missä on Fortuminkin vaara ja samalla se syy, miksi sekä Fortum että PVO haluavat Suomessa sähkökartellin jatkuvan. Fortum jauhaisi Loviisa-3:lla rahaa lisää Venäjällä hassattavaksi ja TVO muuttaisi Suomen Ruotsin teollisuuden ydinsähkösiirtomaaksi. Toteuttajana tässä on "Oikeistovoimien liittona" tai "Jablokona" omistuspolitiikkaministeri ja valtiovarainministeri, jolta alkavat jo pelihousut palaa samaan aikaan kun tarvitaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin rahoitusta. Venäjällä poliitikkojen ja poliisin korruptioialttius on Suomea suurempaa, koska Venäjällä on enemmän ryöstettävää.
eaglesflysingly (nimimerkki)
Vieras (nimimerkki)
Tilaisuuden markkinointi ei tainnut olla kovin tehokasta. Muutamat paikalla olleet kommentoivat, että jos olisivat tienneet, mitä kaikkea ilta sisällään pitää, olisivat kutsuneet ystäviään mukaan. Televizor-yhtye sekä Martti Suosalon ja kumppaneiden Vysotski-esitys olisivat kyllä ansainneet isomman yleisön -- kuten myös Nemtsov.
Matti V (nimimerkki)
Koskahan Fortumin Siperian sijoitukset takavarikoidaan tai viranomaiset lyövät sellaiset vaatimukset pöytään kaikista mahdollisista asioista, että Fortum myy kiireesti pikkurahalla laitoksensa pois? Vastaanpa itse omaan kysymykseeni. Heti, kun Fortum on vienyt investointiohjelmansa päätökseen ja voittoa alkaa tulemaan. Fortum muuten päätti Siperian sijoituksestaan sen jälkeen kun Putin oli luvannut tulevaisuudessa vapauttaa sähkömarkkinat sääntelystä ja sallia markkinaehtoisen hinnoittelun. Hah, hah, Fortum tekee monen miljardin sijoituksen perustuen Putinin lupauksiin. Hah, hah. Ei ole typeryydellä pohjaa. Mikä oli riskianalyysin tulos? Kuinka valtava tuotto Siperiasta on oikeastaan saatava, jotta näin valtavat investoinnit näin valtavilla riskeillä on perusteltavissa? Nythän Siperian laitokset eivät oikeastaan tuota mitään. Päinvastoin, Fortum investoi sinne edelleen valtavia summia, koska joutui sitoutumaan niihin kaupanteon yhteydessä. Nähdäänköhän me ikinä näitä suomalaisen sähkönkuluttajan rahoja?
tapio_o_neva (nimimerkki)
Ainoa oikea ratkaisu on se, että PVO:n ja Fortumin sähkökartelli puretaan, jolloin ei muodostu satojen miljoonien kartellivoittoa sähköstä, jota hassata Venäjän infrastruktuuriin, jotta Venäjälle jää käteisvaroja varustautua Siemensin, Fincantierin ja Délégation générale pour l'Armement:n avulla. Lääke Fortumin rahan hassaamiseen on tämä: 1) lopetetaan PVO-Fortum kartelli 1b) myönnetään ydinvoimalupa E.ON - Fennovoimalle, jolloin Suomeen tulee kolmas suuri sähkötoimija. 2) Fortum joutuu tulosvastuulliseksi myös Venäjän toiminnastaan, koska sille ei enää tungeta rahaa sähkökartellilla ja vesivoiman hallinnalla vastikkeetta. Tapio Kuula voi maksaa omistaan 4 000 000 000 eurosta vielä puuttuvat 2 000 000 000 euroa. 3) PVO-TVO ei voi muuttaa Suomea Ruotsin ydinenergiasiirtomaaksi Olkiluoto-4:n avulla. Tärkeintä on lopettaa PVO-Fortumin sähkökartelli, jotta se ei voi enää tuhota isänmaatamme edusmalla kummankin miehittäjävallan, Ruotsin ja Venäjän intressejä yksipuolisesti.
Vieras (nimimerkki)
Kyllä Lilius tiesi että Putin kusettaa. Kaupalla se itse vain teki hyvän tilin.
VierasMatti Nieminen (nimimerkki)
tapio_o_nevan kommentit Häkämiehestä ja Fortumista ovat erittäin osuvia. Ne pitäisi nostaa otsikoiksi US-mediassa.
joukoakoskinen (nimimerkki)
. . . onhan suomalainen siperianvirhreä lupapolitiikka luonut maahan sähkömonopolin. Ajanut senkin vielä pakkorakoon - riippuvuuteen ryssänmonopolista. Yhteistyö länteen on pahinta mitä nevalainen tietää.
kaartilainen (nimimerkki)
Miksi Nemtsov,Jeltsin ja kumppanit eivät kaikessa erinomaisuudessaan sitten lopettaneet venäjän syöksy kierrettä?

Toimituksen poiminnat