Kiinan nousu, Venäjän alho

Maailman talousfoorumin Davosin kokous on hyvä poliittisten suuntausten barometri, arvioi kriittinen venäläinen tutkija Lilia Shevtsova kirjoituksessaan nykymaailman realiteeteista.

Shevtsovan mielestä venäläistä ylpeyttä ja koppavuutta halveksutaan ja lyödään armotta.

”Näemme vielä, kuinka Kiina mainostaa meille johtajuuttaan.”

Maailmassa tanssitaan tangoa, jossa ei ole sijaa Venäjälle. Kiina ja Yhdysvallat muokkaavat maailman uutta arkkitehtuuria. Venäläiset oligarkit eivät ole pitkään aikaan merkinneet Davosissa yhtään mitään ja samoin läntiset johtajat ovat merkityksettömiä.

-Davosissa odotetaan aina, mitä kiinalaiset sanovat, Shevtsova arvioi.

**

Voidaan tietysti sanoa, että luvut puhuvat puolestaan. Näitä marssittaa Shevtsovakin lukijoilleen. Arvio siitä, että Kiina ”valloittaa ” maailman reilussa kymmenessä vuodessa, tuntuu aivan realistiselta.

Vuoteen 2025 mennessä Kiina tuottaa 70 prosenttia maailman mikrosiruista. Kiina panostaa tieteen ja teknologian kehittämiseen 223 miljardia dollaria eli 20 prosenttia koko maailman tieteeseen ja tutkimukseen suuntaamista varoista.

Venäjä suuntaa tutkijan mukaan 1,14 prosenttia budjetistaan innovatiiviseen kehitystyöhön. Uuden teknologian käyttöönotossa maailmanlaajuisesti Venäjä on sijalla 124 ja yritystasolla vastaavan tilaston sijalla 126.

Kyse Kiinan kasvavasta mahdista ei luonnollisesti koske vain taloutta, vaan talouden heikompikin kasvu antaa valtavan otteen myös sotilasteknologian kehittämiseen. Kiina häärii laitteineen  kuussa ja merelläkin maan alukset ovat seilanneet kauaksi Aasiasta – hakeneet vauhtia Intiasta ja vahvistaneet jalansijaansa Afrikassa. Kuin huomaamatta Kiina on luonut infrastruktuurin joka yhdistää Aasian, Euroopan ja Afrikan etujensa turvaajiksi.

Lainaamalla valtioille valtavia summia Kiina on päässyt asemaan, joka on vain haave entiselle suurvallalle.

Kiina ei arkaile sotilaallisen voiman näytössäkään, vaan se varustautuu vahvasti.

Shevtsova on kaivanut esiin luvut, joiden mukaan Kiinan sotilaallinen budjetti vuonna 2023 on yli 300 miljardia dollaria. Tällä hetkellä se on 152 miljardia dollaria ja Venäjän vastaava luku on 46 miljardia dollaria.

Kiinalaisten asevoimat ovat osoittaneet pystyvänsä moneen. Tästä kertoo se, että ikäänkuin varoituksena aikeistaan Kiina kokeili äskettäin erittäin voimakasta tavanomaista pommia, ei siis ydinpommia.

Toki Venäjäkin edelleen lainaa ja sijoittaa ulkomaille, mutta ilman taitavaa diplomatiaa ja liittolaisia on vaarana se, että maa sortuu lyhytnäköiseen näpertelyyn.

Kiina viettelee maailmaa aivan eri mallilla kuin mitä Venäjä nyt ja sen edeltäjä Neuvostoliitto ovat tarjonneet. Venäjä on koettanut vaikuttaa vallanpitäjiin ja pitänyt pelkoa yhtenä aseenaan.

Taloudellisesti ja poliittisesti Venäjän olisi Shevtsovan mukaan tunnustettava, että Ukrainan pako Eurooppaan oli isku Venäjän aloitteesta kaavaillulle haaveelle Euraasiasta.

Eikä Venäjä saa muutenkaan tavoittelemaansa helposti:  Valko-Venäjää jo vuodesta 1994 johtanut Aleksandr Lukashenka tuntuu onnistuvan tasapainoilemaan Venäjän ja muun Euroopan välimaastossa.

Joulukuussa seurattiin monessa paikassa Lukashenkan Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa käymiä neuvotteluja. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lukashenka antoi vielä uuden iskun vasten kasvoja kieltäytyessään maksamasta Venäjän budjettiin hintaa Valko-Venäjän suvereniteetista.

Vuosien ajan on arvuuteltu sitä, että jonain päivänä Venäjä sulauttaa Valko-Venäjän yhteyteensä. Tämä antaisi Putinille mahdollisuuden jatkaa presidenttinä tai uuden valtioliiton johtajana –”laillisesti”, vuonna 2024 päättyvän nykyisen presidenttikautensa jälkeenkin.

Venäjän keinot alkavat olla vähissä. Shevtsova on aiemminkin esittänyt, että kyse on bluffaamisesta. Kiina koettaa saada suuren osa maailmasta hyväksymään vapaaehtoisesti heidän pelinsä säännöt. Kiinalla on lisäksi erikoisjoukot teknologiseen taisteluun: Baidu, Tencent, Alibaba ja iFLYTEK.

**

Tietenkin Venäjä voi kiristää muuta maailmaa ”venäläisen ruletin” uhalla, mutta mitäpä se muuttaa, jos Venäjälle ei enää löydy paikkaa maailmanlaajuisen kehityksen junassa.

Tutkijan mielestä voi vain arvailla, miten Venäjä elelee suurvalta-asemansa selkärangan murruttua ja milloin se löytää uuden tuen asemoimaan Venäjän.

”Olemme astumassa uudenlaiseen maailmaan. Olemme jättämässä maailman, jota hallitsi Amerikka ja voivottelemme sen nöyryyttävää epäoikeudenmukaisuutta.”

Amerikka on lakannut pitämästä Venäjää maailman suurvaltana, johon täytyy uhrata aikaa.

-Sehän se vasta häpeällistä onkin! Supervalta-asemaamme on hautaamassa juuri se USA:n presidentti, joka on Kreml-myönteinen, Shevtsova kirjoittaa.

USA ei halua jatkaa bipolaaria asetelmaa Venäjän kanssa maailman turvallisuuskysymyksessä.

Venäjä omat keskitien kulkijat ovat neuvoneet maataan ottamaan ”etäisen” asenteen länsimaihin ja tietenkin erityisesti Amerikkaan.

-Mutta miten se mahtaa tapahtua, jos Amerikka on jo alkanut pitää meitä merkityksettömänä? Shevtsova kysyy ja ihmettelee sitä,  voiko suurvaltana esiintyvä valtio ottaa ”etäisen” asenteen.

Venäläiset muistelevat Shevtsovan mielestä vielä nostalgisesti sitä, kuinka maailmaa hallittiin valkoisin hansikkain. Uudessa maailmassa ei ole enää anglosaksistista kohteliaisuutta ja myötämielisyyttä.

”Koittaa julmuus, jota emme ole vielä kokeneet.”

 

 

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu