Näin naapurissa – #metoo-kampanjan seurauksia

Meillä on kaksi kovin erilaista naapuria. Se on tiedetty. Toisessa näemme sen, kuinka uudistukset etenevät ja toisessa menneisyyttämme.

Venäjää seuratessamme voimme kurkistaa Suomeen vuosikymmeniä sitten. Ruotsissa siintää tulevaisuutemme – yhteiskunnallinen kehityksemme muutaman vuoden kuluttua.

Ruotsissa on ehditty huolestua jo siitä, että #metoo-kampanjan voimistamat puheet ahdistelusta muuttuvat vaarallisesti massaliikkeeksi, joka ajaa naiset ja miehet omiin poteroihinsa. Pahimmassa tapauksessa molemmissa ryhmissä lopetetaan ajattelu.

Moni miettii sitä, miten itse käyttäytyy, ja toiset ahdistuvat ihan syystä. Ahdistelijasta ei pidä tehdä uhria, mutta on otettava huomioon, että Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt elokuva-alan muutos saa muualla maailmassa myös toisenlaista vastakaikua. Kulttuureissa on edelleen eroja huolimatta Hollywoodin kaltaisesta vaikuttajasta.

Venäjällä on viikkojen ajan puhuttu maan parlamentin alahuoneen duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutskin (LDPR) käytöksestä.

Kolme toimittajaa on syyttänyt Slutskia ehdottelusta ja kourimisesta. Naiset ovat kokeneet Slutskin tavat ja tämän puheet painostavaksi.

Se törkeys, joka on sallittu Venäjän räyhäpopulisteille vaalitilaisuuksissa, ei sovi enää kaikille žirinovskilaisille lainsäätäjien talossa.

Kansanedustajan saattamiseksi vastuuseen on kerätty allekirjoituksia, ja vastaavasti häntä on puolustanut niin duuman puhemies kuin Kremlkin valitsemalla hiljaisuuden.

Moskovan yliopiston kansainvälisten suhteiden osaston dekaanina työskennelleen kansanedustajan käytös on omiaan alentamaan Venäjän duuman mainetta myös maan rajojen ulkopuolella.

Miehen maine on jo entuudestaan huono varsinkin Virossa, jossa tämä muistetaan Pronssisoturi-kiistan aikana esitetyistä mielipiteistä: Slutski vaati Viron hallituksen eroa. 

Verkkojulkaisu The Village-ru julkaisi journalistien ja muiden tiedotusvälineissä työskentelevien ammattiliiton lähettämän Slutskin tapausta koskevan avoimen kirjeen, jossa ETYJ:n parlamentaarista yleiskokousta kehotetaan boikotoimaan parlamentaarikkoa ja Venäjän duumaa. (Tietoa yleiskokouksesta täältä.)

Journalistit pyytävät myös länsimaisia tiedotusvälineitä esittämään ”kysymyksiä Slutskin seksuaalisesta ahdistelusta ja siitä, ettei häntä ole rangaistu tämän takia”.

Kirje on lähetetty muun muassa kaikkien EU-maiden parlamentteihin sekä USA:n senaattiin ja kongressiin.

Kirje on seurausta kuluneella viikolla kierroksia saaneesta keskustelusta, jonka aiheutti se, että duuman eettinen komissio eli lautakunta päätti olla ojentamatta kansanedustajaa. (Helsingin Sanomien juttu: lautakunnan kokouksesta julkisuuteen vuodetulla äänitteellä kansanedustaja Šamsail Saralijev nimittää syytöksiä esittäneitä toimittajia ”vihollismediaksi”.)

Osassa venäläistä mediaa päätös tulkittiin siten, ettei työskentely duumassa ole turvallista. Yli 30 mediaa päätti boikotoida duumaa ja olla lähettämättä taloon toimittajiaan.

Tässä kohtaa paljastuu Venäjää vaivaava valtava epäsuhtaisuus. Venäjällä ei eletä missään suljetussa maailmassa.

Mutta toki siinä missä länsinaapurissamme ollaan huolestuneita miesten ja naisten ajautumisesta eri leireihin, on Venäjällä todettu perinteisiin arvoihin nojaavaa politiikkaa tukevan valtiojohdon ja median ajautuneen vastakkaisiin leireihin.

Yksityisen median tekemä päätös ei saa vastakaikua valtion omistamissa tai rahoittamissa tiedotusvälineissä eikä maan menestyksekkäimpiin kuuluva Moskovski Komsomolets -lehtikään liittynyt boikottiin.

MK-konsernin pääomistaja Pavel Gusev on ollut vuosikymmenet Moskovan Journalistiliiton puheenjohtaja. Vaikka Gusevin toimittajat eivät yhdy boikottiin, hän sanoo tukevansa niitä toimittajia, jotka ovat valmiita ilmoittamaan poliisille häirinnästä.

Toistaiseksi duumasta on jäänyt pois 48 sinne akkreditoitua eli työluvan saanutta toimittajaa sellaisista tiedotusvälineistä kuin RBK (Rosbizneskonsalting), Dožd, Novaja Gazeta ja Znak.

Näiden medioiden toimittajat ovat menettäneet toistaiseksi kokonaan työskentelyyn oikeuttavan luvan, koska puhemies Vjatseslav Volodin määräsi ettei niskoittelevilla toimituksilla ole asiaa duumaan.

Ulkopuolisesta tilanne näyttäytyy enemmän ikä- kuin sukupuolikysymykseltä. Perinteisiin kuuluu, että naiset osaavat käyttää asemaansa monin tavoin hyväkseen.

Nuori, toinen tai kolmas vaimo varakkaan oloisen miehen rinnalla on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Tältä mielikuvalta ei ole välttynyt edes presidentti Vladimir Putin, jolla huhutaan olevan kaksi poikaa kansanedustajan, entisen rytmisen kilpavoimistelija Alina Kabajevan kanssa.

Slutskin arvellaan puolestaan vauhdittaneen laulajana viime vuosina mainetta niittäneen Zaran uraa. Taiteilija on saanut tunnustuksen valtion taitelijana ja esiintynyt sotilaille Syyriassa.

https://

Häirintätapauksista puhuminen asettaa maan kansanedustajat outoon valoon. Tosin heidän maineensa ei ole muutenkaan kummoinen, koska yleisesti arvellaan duuman etupäässä suojaavan rahoittajilleen oikeanlaisia päätöksiä tekeviä kansanedustajia tai takaavan heille itselleen suojan mahdollisia oikeusjuttuja vastaan.

Mediassa häirintä duumassa on ollut tiedossa, mutta tapauksiin ei ole kiinnitetty huomiota, koska duumassa työskentely on aina vaatinut kykyä hyväksyä huono käytös.

Ilmiön moniulotteisuutta kuvaa hyvin se, että Moskovan valtionyliopiston tv-journalistien koulutusohjelman dekaani, pitkän linjan päätoimittaja Vitali Tretjakov sai huomata olevansa sosiaalisessa mediassa kohun kohteena typerän vastauksensa vuoksi. Tretjakov luennoi Novosibirskissä Siperiassa ja otti kantaa Slutskin tapaukseen.

Professori Tretjakovin mukaan ”jokainen normaali mies saattaisi tietyissä tilanteissa laittaa kätensä naisen paljaalle polvelle, tai jos tällä on pitkät housut, johonkin toiseen paikkaan”.

Luennolla ollut naisopiskelija kirjoitti sosiaalisessa mediassa Tretjakovin sanoneen lopuksi: ”Ahdisteli ja ahdistelee vastakin. Eikä pelkästään naistoimittajia”.

Opiskelija otti Tretjakovin puheet henkilökohtaisena loukkauksena ja vaatii yliopiston johdolta anteeksipyyntöä. Häntä tukevat muut yliopiston opiskelijat. Opiskelija sanoi, että hänen mielestään surullisinta asiassa on, ettei hän pysty tuntemaan oloaan turvalliseksi omassa maassaan niin kauan, kun tuon erinomaisen miehen kaltaiset ihmiset hyväksyvät väkivallan.

Meduza-uutistoimiston artikkelissa nimettömänä pysyttelevä uutistoimiston toimittaja kertoo pillastuneensa, koska kansanedustaja oli silittänyt tämän hiuksia ja ehdottanut keskustelua työhuoneessaan täsmennyksiä tivanneelta toimittajalta.

Kerrottuaan kansanedustajalle mielipiteensä hän oli kertonut asiasta myös toimituksessa selityksenä siihen miksi ei ollut saanut vastauksia pomonsa pyytämään kysymykseen. Kuultuaan vastauksen tämä oli sanonut, että duumassa työskentelystä ei pidä kukaan, mutta työt on silti tehtävä.

Lopputuloksena on, että toimittaja hoitaa työnsä kivikasvoisena, esittää kysymyksensä tiukasti ja on osoittamatta minkäänlaisia tunteita haastateltavaa kohtaan.  

Pitkäaikainen kansanedustaja Raisa Karmazina ei ymmärrä keskustelua. The Insider -verkkolehti julkaisi eettisen lautakunnan jäsenenäkin tunnetun Karmazinan paljon puhuvan haastattelun: 

”Jos tulee ahdistelua koskeva lakialoite, kannatatteko sitä?” ”Katson mitä siihen on kirjoitettu. Jos on faktoja, katsotaan. Itse olen suojellut aina itseäni ja teen niin jatkossakin. Minua ei ole kukaan ahistellu (The Insider painottaa, että edustaja ei käyttänyt sanaa ”ahdistellut”). Olen ollut kolmesataa kertaa kauniimpi kuin he! Enkä heitä tyhmempikään! Tehnyt töitä viisikymmentä vuotta, neljäkymmentäyhdeksän tulee täyteen kesäkuun alussa, kahdeksantoistavuotiaasta lähtien eikä kukaan ole ahistellu! Ei ole kukaan ahistellu! En ole antanut aihetta enkä muutakaan! Jos joku olisi yrittänyt ahistella, olisin vetänyt kuonoon!"

Päätoimittajien puheenvuoroja on julkaistu myös videoissa. Tässä Dožd-kanavan kooste venäjäksi.

https://

 

 

 

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu