Sauli ja VVP

Venäläisen vitsin mukaan meillä on neljä asiaa, joita emme voi valita itse: vanhempiamme, kansallisuuttamme, ulkonäköämme ja Venäjän presidenttiä. Ehkä joistakin kohdista voidaan nykyaikana hieman kiivailla, mutta noin periaatteessa.

Suomi sai viikolla hyvän presidentin. Ja presidenttipari vielä poikalapsenkin. Sauli Niinistöä äänesti ennätyksellisen suuri joukko suomalaisia.

Venäjälläkin kirjoitettiin presidentistämme kohteliaasti. Sitä voi pitää erinomaisena asiana, koska se vähä, minkä tiedämme Niinistön ja Vladimir Putinin suhteesta, on haettava julkisista lähteistä.

Molempien presidenttikausi kestää vuoteen 2024. Putin nimitetään juhlallisesti presidentiksi maaliskuussa, Niinistö antoi vakuutuksensa viranhoidosta torstaina.

Putinin visiota tulevaisuudesta emme tiedä. Hän on kertonut viittauksenomaisesti muun muassa koulutukseen tehtävistä satsauksista ja opetusministeriökin on varautunut. Venäläiset osaavat nauraa sille, että presidentin lisäbudjetteja kommentoidaan jo, vaikka välissä ovat vielä maalisvaalit.

Venäläiset on aivopesty tasolle, jossa heidän mielipiteitään voidaan ohjata nopeasti mihin vaan.

Twiittiin tiivistettynä Niinistön julkilausuttu tulevaisuuden virallinen näkemys on selvä

”Presidentti @Niinisto: Ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä.” #virkaanastujaiset

Samaan aikaan kun puheissa korostuu kansainvälisyyden vaatimus, haluamme sanoa pystyvämme päättämään turvallisuuspolitiikastamme ilman apua. Ainakin riippumatta Ruotsin sosiaalidemokraateista, jotka haraavat vastaan maan liittymistä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon.

Suomen NATO-kanta ei Niinistön valinnan myötä muuttunut mihinkään. Seuraamme edelleen, miten Venäjä reagoi maailman muutoksiin.

Meillä on optio, jolla kerromme venäläisille, että emme ole hakeneet jäsenyyttä, mutta olemme sopineet ja aiomme vastakin sopia yhteistyöstämme itse. Hivuttauduimme edelleen Natoa kohden. Eurooppalaisen yhteisen puolustuksen kehittyminen on kaukana.

Turvallisuuspoliittinen ajattelu ulottuu kauas jokapäiväisen elämänpiirimme ulkopuolelle.

Venäjän vakauden lukko on se, että öljyn hinta pysyy vakaana, vaikka öljyn ja kaasun merkitys maan budjetissa on laskenut tasaisesti. Kelluva rupla on muuttanut tilanteen muutaman vuoden takaisesta – maalle on nykyisin tärkeää, mitä öljy maksaa ruplissa. Laskennallisesti riittää, että öljyn hinta pysyy 40 Yhdysvaltain dollarissa tynnyriltä. Kansalaisilla on melkoisesti ostovoimaa, vaikka keskiansion lasketaan olevan vain noin 700 euroa kuukaudessa.

Energia-ala on tietenkin vastakin merkittävä

Suomalaiset ovat myös venäläisten mielessä Fortumin ja saksalaisen Uniperin jättikauppojen vuoksi. Venäjällä satsataan uusiutuviin energianlähteisiin kuten tuulivoimaan, kertoi Vedomosti-lehdessä Jeltsinin ajan supervaikuttaja Anatoli Tšubais, jonka johdolla uudistettiin maan sähkötaloutta jo toista vuosikymmentä sitten.

Venäjä tavoittelee tuonninkorvauspolitiikallaan vahvuutta sisämarkkinoillaan. Elintarvikkeiden osalta kehitys on ollut nopeaa, mutta teknologian tarve on suuri. Suomen vienti Venäjälle on vähentynyt ja vienti Yhdysvaltoihin kasvanut jo sitä suuremmaksi, mutta sen sijaan monet yritykset, kuten Valio, ovat lisänneet voimakkaasti tuotantoaan Venäjällä. Sijoittaminen Venäjään vaatii uskoa.

Yhdysvalloissa Krimin miehityksen vuoksi asetettuja pakotteita ei toistaiseksi pureta. Pakotteet ovat uusi normaali ja jäänevät voimaan vuosikymmeniksi.

Presidentti Donald Trump toki pyristelee vastaan, ja ajaa väen vängällä myös erilaisia keinoja, joilla saisi omaan lähipiiriinsä keskittyneen Venäjä-tutkimuksen loppumaan. Kesällä Trump joutui allekirjoittamaan lain, jonka mukaan hän ei voi Venäjän vastaisia pakotteita purkaa.

Pakotteet ovat silloin merkittäviä, jos yrityksillä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Tammikuun lopussa Yhdysvalloissa julkaistu venäläisvaikuttajien lista vaikuttaa erityisesti niihin ihmisiin, joilla on siteitä talouselämään tai vaikkapa tarkoitus lähettää lapsensa opiskelemaan ulkomaille.

Venäjällä listalle joutuminen on yhdistänyt nepotistista ja korruptoitunutta valtiota

Venäjällä on todettu, ettei sen viholliseksi luettavassa maassa ymmärretä sitä, miten Venäjää johdetaan. Listalle ovat joutuneet monet keskenään riidoissa olleet ihmiset. Venäjä ei ole millään muotoa vain suuri yhtenäinen möhkäle, vaan siellä on eri mieltä olevia ja toistensa kanssa kilpailevia ihmisiä.

Venäjää läheltä tarkkaileva on voinut huomata, että eliitin piirissä on aiheuttanut viime vuosina suurta närää juuri omien lasten suosiminen, nepotismi. Isojen pankkien ja yritysten johtoon on nimitetty valtiollisessa hierarkiassa korkealle sijoittuneiden vesoja ohi ammattijohtajien.

Kadunmiehet ovat seuranneet kehitystä etäisyyden päästä jo pitkään. Historioitsija puolestaan muistuttaa, että kyse on vuosisataisesta sukulaisten suosimisesta. Kokonaan toinen asia on se, miten suljetumpaan talouteen kääntyvällä maalla on varaa kehnoon johtoon sen enempää politiikassa kuin talouselämässä.

https://

Suomalaiselle talouselämälle Venäjä asettaa monia haasteita

Kehen voi luottaa ja kenen kanssa sopia asioista. Vaalisykli on aina aiheuttanut muutoksia hallinnon käytännöissä. Useiden arvioiden mukaan johtavat teknokraatit voivat jo nyt pyörittää maan taloutta. Mutta kuka päättää?

Toistaiseksi on vaikea ennustaa sitä, kuinka pitkään Putin aikoo vetää naruista ja ohjailla valtavaa määrää päätöksiä. Vai onko hän kenties luopumassa ja antamassa hallintonsa johtavien virkamiesten tehdä yhä enemmän ratkaisuja.

Mikä on presidentinhallinnon vahvojen miesten Anton Vainon ja Sergei Kirijenkon rooli vastaisuudessa? Jääkö maan hallitus sivuun ja onko mahtava öljyjohtaja Igor Šetsin jo vakiinnuttanut paikkansa liikemiesten todellisena johtajana.

Venäjän kulisseissa tapahtuu perinteisesti paljon. Julkisuudessa on tietoja edistyksellisistä ja Venäjän parasta ajattelevista ihmisistä, mutta samaan aikaan maan oikeuslaitosta viedään kuin metrin mittaa, ja tuomioistuimet ottavat kantaa asioihin, joita ihmiset eivät tajua, kuten esimerkiksi tuomitsevat kuolemansairaan potilaan pelastamiseksi kaikkensa tehneen lääkärin hoitovirheestä vankilaan.

Kansalaisyhteiskunta on hiljaa – apaattinen

Tällaisen kehityksen luulisin ja toivoisin olevan Niinistön tiedossa, vaikka hän ei ole profiloitunut Venäjän ihmisoikeuskysymysten ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohtijana.

Presidenttien keskustelujen tuloksena syntyy muutakin kuin käsittämätön lausunto pressitilaisuudessa ja liite etukäteen valmisteltujen kommunikeoiden kokoelmaan. Valtiotasollakin työ on aidosti keskustelua, jonka tuloksena kaikkien lasten turvallisuudesta huolehditaan.  

Tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koetamme edelleen sopia kaikilla tasoilla esimerkiksi tutkimukseen liittyvästä yhteistyöstä ja toimia mahdollisuuksien mukaan myös muualla entisen Neuvostoliiton alueella.

Ymmärrämme asemamme ja teemme venäläisille tiettäväksi, että tiedämme yhtä ja toista

Venäjän odotamme haluavan käydä kauppaa ja huolehtivan velvollisuuksista, joita sen yrityksillä on Suomen kanssa.

Euroopan poliittisilla päättäjillä on kova työ vakuuttaa äänestäjänsä kansallismielisyyden kiihottamissa keskusteluissa. Vakauteen kuuluu taloudellinen hyvinvointi tai poliisivaltion toimet. Molemmat ovat jo käytössä, mutta variaatioita on monenlaisia. Venäjää seuraavat ovat nähneet jo vuosia, että Venäjän vaikutuksesta pikku-Putineilla on nostetta. Itäisen Keski-Euroopan maat aikovat hyötyä asemastaan.

Tšekin vastavalittu presidentti Miloš Zeman ja Unkarin Viktor Orban osaavat hyödyntää historiaa. Kuten pitkän linjan toimittaja Leonid Laakso totesi jo marraskuussa, Zeman kävi vaalikamppailua vauhdittaakseen Venäjällä neuvotteluja niin Putinin ja kuin pääministeri Sergei Medvedevin kanssa, jopa korostetusti, venäjän kielellä. Matkallaan Moskovassa presidentillä oli mukanaan 140 liikemiestä.

”Hän ei kainostele olla suomettumisen linjalla, koska Venäjän markkinat ovat hänen maalleen tärkeät.”

Venäjän vaikutusta omiin asioihimme ei pidä liioitella, mutta ei myöskään vähätellä

Jatkossakin meidän on kyettävä osoittamaan, että emme anna Venäjälle mahdollisuuksia kiristää meitä yrityskaupoissa tai pakolaisilla, ja otettava huomioon se, miten Venäjä painostaa ja lahjoo poliitikkoja useassa maassa.

Nähtävissä oleva kehitys on todiste siitä, että meidän on huolehdittava siitä, että omat virkamiehemme tietävät Venäjän jatkavan vuosia sitten kehittämäänsä suuntaa vaikutusvaltaisten ihmisten sitomiseksi Venäjän etuja ajavien tavoitteiden taakse.

Kansalaisten tasolla on toivottavaa, että voimme nauttia edelleen venäläisestä vieraanvaraisuudesta ja vaihtoehtoisesti tarjota näille rauhallisen naapurin kaikki palvelut, niin yksityiskoneille pohjoisen lentokentillä kuin kalan Virolahdella.

Suomalaisyritykset sijoittavat Venäjälle, ja niiden asiantuntijoiksi on kohonnut useita Venäjän perhepiirissään tuntevia suomalaisia ja venäläisiä. Venäjän merkitystä ei voi liiaksi korostaa.

(Blogia varten katsottu Danske Bankin Katsaus Venäjän talouteen – kasvu, investointinäkymät ja pakotteet)

https://www.bloomberg.com/news/videos/2017-05-18/how-putin-became-the-sy…

 

 

 

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu