Venäjää positiivisesti – Virossa

Kun sosiaalinen media on sakeana keskustelua trolleista ja informaatiovaikuttamisesta, ovat ihmiset syystä hämmentyneitä. Moni pitää keskustelua liioiteltuna. Ylimitoituksen perään on tärkeää kysellä, mutta samaan aikaan on hyvä muistaa, että emme Suomessa tiedä kuin murto-osan siitä, mihin Venäjä on kykenevä.

Toistaiseksi kielitaito estää suurinta osaa suomalaisista ymmärtämästä naapuriamme Venäjää. Samaan aikaan internet tarjoaa käsittämättömän määrän aineistoa, joka hieman viitsimällä antaa maailmasta hyvin ymmärrettävän kuvan. Mahdollisuudet kasvavat vuosi vuodelta.

Mitkään rajat eivät pidättele musiikkia, elokuvia tai tekstiä, mutta joudumme silti miettimään sitä, osaammeko käyttää internetiä itse vai tarvitsemmeko "käyttöohjeita", koska meihin koetetaan vaikuttaa valheilla. Miksi jaamme valheita, vaikka voisimme jokainen pysäyttää informaatiovyöryn?

**

Virossa venäjän taito ehti rapistua muutamassa vuodessa uudelleen itsenäistymisen jälkeen, mutta ei aikaakaan kun ihmiset tajusivat, että venäjää tarvitaan. Nyt virolaiset opiskelevat kieltä ahkerammin, ja venäjää äidinkielenään puhuvat haluavat käydä koulunsa molempia kieliä käyttäen. Ainakin valtaosa haluaa.

Itse asiassa 47 prosenttia haastatelluista 500:sta venäjänkielisten koulujen oppilaasta. Tämä selvisi Narvassa, jossa järjestettiin  #youth.media.world –tapahtuma. Tilaisuutta Tarton yliopiston Narva Collegessa tuki Pohjoismaiden neuvoston Viron toimisto.

**

Suomessa ja Virossa ei ole turhaa herätty opastamaan nuorten ja vähän vanhempienkin informaatioähkyä ja medialukutaitoa. Tiedon määrä on vain yksi tekijä. Keskeistä on ymmärtää se, millaisia kanavia tiedon hankintaan kaytetään ja mitä tiedon tarkistamiseksi tarvitaan.

Narvan seminaarissa venäläisten opiskelijoiden sosiaalisen median käyttöä selvittänyt pietarilainen opettaja Natasha Aniskevitš sanoi, että nuoret ymmärtävät periaatteessa sosiaalisen median monipuolisuuden, mutta he pitäytyvät yleensä vain valitsemissaan läheisiltä tuntuvissa välineissä eivätkä he kykene analysoimaan saamaansa informaatiota.

Koulutuksella voitaisiin parantaa nuorten mahdollisuuksia ja kykyjä tarkistetun tiedon hankkimisessa, mutta Venäjän koulutusjärjestelmä ei tue tällaista kehitystä.

**

Virossa venäjänkielisellä televisiolla on merkitystä, vaikka yhä harvemmat ihmiset seuraavat  jotain tiettyjä ohjelmia. Suoratoistopalvelut ja vaikkapa Youtube vievät suuren osan ruutuajasta.

Luentosaliin Narvassa istutetut toimittajat kuulivat yleisöstä terävän puheenvuoron, kun Olgaksi esittäytynyt nuori kyseli venäläisestä mediasta ja television tulevaisuudesta.

Venäjällä suosituimpien ohjelmien joukkoon ovat kiilanneet erilaiset puheohjelmat, joissa keskustellaan niin ulkopolitiikasta kuin sisäpolitiikasta. Studioon kutsutaan asiantuntijoita eri aloilta.

Nämä ns. asiantuntijat kiertävät ohjelmasta toiseen ja amerikkalaista näyttelevä ”asiantuntija” ansaitsee mediatietojen mukaan sievoisesti esiintymisistään. Mistään oikeasta vastakkaisesta tai rehellisestä esiintymisestä näissä usein huutamalla käydyissä nykyajan sirkushuveissa ei ole kyse.

**

Monet ovat kyllästyneitä televisioon ja varsinkin nuoremmat ovat löytäneet muut kanavat. Internetissä suureen suosioon on päässyt Virossakin venäläinen toimittaja Juri Dud, joka kysyy aina haastateltavaltaan lopuksi sitä, mitä nämä sanoisivat Putinille, jos tämän tapaisivat. Tällaista ei vapaasti lähetettävillä kanavilla sallittaisi. 

Dudin suosituinta videota on ladattu miljoonia kertoja. [Dud haastattelee presidenttiehdokkaaksi Venäjällä ilmoittautunutta Ksenja Sobtšakia:]

https://www.youtube.com/watch?time_continue=8&v=wpfpey_0G5A

Viron venäläisiä palvelee tietenkin myös oma kanava ETV+. Kanavan katsojaluvut ovat alhaisia, mutta esimerkiksi paikallisvaalien alla huomattiin, että monet juttuaiheet kiinnostivat yleisöä. Toki ennen muuta sellaiset, joissa oli mukana tunnetta. Virossa on luonnollisesti puhuttanut paljon se, että vaaleissa saivat äänestää jo 16-vuotiaat.

Venäjänkielisen kanavan päätoimittaja Darja Saar kertoi nuorille, että passin värillä ei ole väliä, mutta mitään ei pidä ottaa annettuna. Vaalit ovat yhteiskunnallinen velvollisuus ja näyttää sitä paitsi siltä, että nuoret ovat yhteiskunnallisesti paljon vastuuntuntoisempia kuin vanhemmat.

[Aktualnaja kamera – kohdasta 18:13 https://etvpluss.err.ee/v/5d79f355-7b2e-4bce-9329-707cf3bd0949 ]

Omasta työstään nuorille kertoneet toimittajat muistuttivat, että Virossa venäjäksi kirjoittavilla toimittajilla ei ole odotettavissa kovin ruusuista tulevaisuutta. Tiedotusvälineitä on lakkautettu eikä edes Venäjällä ole sellaista tiedostusvälineiden monimuotoisuutta kuin oli 1990-luvulla. Työnantajia on entistä vähemmän.

Käytäväkeskusteluissa nousi esiin se, että Venäjän pehmeää vaikuttamista ei huomata ilman, että sen eri muodot tuodaan esiin eikä huoleen ole aihetta, jos poliitikot tietävät, mistä on kyse. Mielipidevaikuttaminen ei yksin riitä painostukseen. Virossakin kaksikielisyys on voimavara ja sitoutuminen Pohjoismaihin on luonteva jatko maan valitsemalla politiikalle.

 

 

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu