Hakkerit haastavat poliitikot

Venäjä nousee puheenaiheeksi kaikissa merkittävissä vaaleissa. Uutiset venäläisessä mediassa kertovat, että hakkerointi – sähköpostitilien avaaminen ja väärennettyjen asiakirjojen lisääminen kiinnostaa. Syytökset venäjänkielisten Excel-taulukoiden käyttämisestä vuotopakettien koostamisessa näyttävät ohjaavan meidänkin ajatteluamme.

Monet ovat huomanneet, ettei Venäjän johto kykene peruuttamaan missään aloittamassaan asiassa. Kyky verkkohyökkäyksiin ja motiivi ovat ilmeisiä, mutta samaan aikaan tunnustetaan, että väkijoukkoja vastaan voidaan kamppailla ainoastaan väkijoukoilla. Internetin aktivisteja ei sido yhteen mikään maa tai kansalaisuus yhtään sen enempää kuin terroristeja tuottaa vain yksi ideologia tai uskonto.

Tällaista uutisointia vastaan koetetaan toimia, mutta yleensä vaikutus on lyhytaikainen, jos vastatoimilla on ollenkaan vaikutusta. Ranskassa on syystä valittu taktiikka, jonka mukaisesti vuodot on jätettävä omaan arvoonsa.

Kun joku kiistää tapahtuvan on otettava huomioon se, ettei syytöksen kohteeksi joutuvalla ole muitakaan keinoja käytettävissä. Kokonaan toinen asia on puhua siitä, miten yleistä mielipidettä muokataan karkeasti haluttuun suuntaan. Tietovuoto tapahtui juuri ennen presidentinvaalien toisen kierroksen äänestyspäivää. Ranskan lakien mukaan kampanjointi ei ole enää sallittua eivätkä ehdokkaat ole voineet kommentoida tietovuotoa.

Niinpä muut toimivat. Wikileaks julkaisi Twitterissä tietoja, joiden mukaan datasta löytyy venäläinen jälki, josta on erottunut Evrika-nimi. Samannimisen organisaation tiedetään saaneen aikoinaan luvan Venäjän turvallisuuspalveluilta valtiollisten salassa pidettävien aineistojen käsittelyyn. RIA Novosti ei saanut Evrikasta vastausta. Vastaavaa tutkivaa journalismia ja muuta salapoliisityötä tekevät nyt monet ja muutkin kynnelle kykenevät käyttävät mahdollisuutta vaikuttaa.

Jos venäläisillä uskotaan olevan valtiollinen koneisto vaikuttamassa mielipiteen muodostukseen muissa maissa, on Yhdysvalloissa ollut äärioikeistolla keinoja ja julkilausuttujakin tavoitteita Ranskan vaaleihin vaikuttamiseksi.

Toimittaja Laura Halminen muistutti jutussaan Helsingin Sanomissa, että lauantaina huhuja  lietsoivat ainakin viestipalvelu Twitterissä useat Yhdysvaltojen uuteen oikeistoon, Trumpin kampanjasta tutuksi tulleeseen alt-right -liikehdintään viittaavat tilit.  Iltasanomissa painotetaan, että tapahtumat nostavat esiin sen, ovatko esimerkiksi Twitter ja Facebook tehneet riittävästi rajoittaakseen valetilien toimintaa. Twitter kieltäytyi kommentoimasta, Facebook ei vastannut Reutersille lainkaan.

Venäjän Vesti-uutiset kertoivat, että vuodettujen postien oletetaan vahvistavan huhuja, joiden mukaan Macron on huumeriippuvainen, ja että tämä on ollut yhteydessä tahoihin, jotka voisivat organisoida katulevottomuuksia.

Sähköposti- ja disinformaatioskandaali ei ole odottamatonta, mutta ne näyttävät tulevan aina yllätyksenä ja niiden ajoitus on tarkkaan harkittua. Ranska oli varautunut, eikä vuodoilla varmaankaan käännetä äänestämään menevien päitä. Mutta mitä epävarmemmista äänestäjistä on kyse, sitä hankalampaa on äänestyskäyttäytymisen ennustaminen. Suurelle hämmentäjälle on pääasia, että kirjoitetaan ja vieläpä sopivaa tarinaa.

Brexit ja Trump ovat toisille uhkakuvia. Siksi internetissä julkaistu ranskalaisvideo kertoo karusti äänestämättä jättämisen krapulasta ja tukee heitä, jotka haluavat äänestää Marine Le Peniä vastaan.

**

https://www.facebook.com/EnMarche/videos/782841618560709/

**

Venäjän osoittaminen sylttytehtaaksi tuntuu halvalta ja helpolta, mutta maan mediaa seuraava saa helposti vahvistuksen sille, että muita russofobiasta, poliittisesta venäläisyyden pelosta, tiuhaan syyttävällä maalla on maineestaan hyötyä ja haittaa.

Venäjän tavoite on aiheuttaa Euroopassa hämmennystä ja tässä mielessä myös Ranskan presidentinvaalien alle aikaansaatu keskustelu sopii jälleen Venäjälle. Ihan niin kuin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyneet sähköpostien vuodotkin ja demokraattipuolueen työntekijöiden sähköpostien hakkerointi.  Sähköposteihin murtautuminen ja postien kalastelu liitetään julkisuudessa Venäjän sotilastiedustelu GRU:n rutiineihin.

Luonnollisesti Venäjä ilmoitti lähes välittömästi, ettei sillä ole mitään tekemistä tietovuodon kanssa. Huhtikuussa tietoturvayhtiö Trend Micro varoitti, että venäläiset saattavat yrittää hakkeroida Macronin kampanjaa.

**

Nykyisen ymmärryksen mukaan Venäjä tukee hyvinkin avoimesti sille sopivampaa johtajaa. Le Pen on tavannut  Venäjän johtoa.  Le Penin on uutisoitu hakeneen johtamalleen liikkeelle venäläispankilta lainaa ja valtiovetoisen median uutisoinnissa on esitetty Le  Pen ranskalaisille Macronia mieluisampana presidenttinä.

Verkkouutisten jutussa muistutetaan siitä, kuinka Venäjän EU-suurlähettiläs Vladimir Tšižov sanoo Politicolehdelle, että Venäjä ei yritä luoda epävakautta EU:n sisälle. Tšižov kuitenkin kertoo odottavansa arvojen kamppailua Venäjän ja länsimaiden välillä.

Tšižovin mielestä väitteet Kremlin sekaantumisesta Euroopan vaaleihin ovat tuulahdus kylmän sodan ajalta. "Minulla on sellainen tunne, että tämä Venäjä-vastainen puhe, joka on aivan hysterian rajoilla, ja joka alun alkaen liittyi sisäisiin ongelmiin Yhdysvalloissa viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä, siitä on tullut tarttuva asia ja se levisi yli Atlantin ja ympäri Eurooppaa", Tšižov sanoi.

**

Venäjän valtion ulkomaille suuntautuvan vaikuttamisen pääkanava RT otsikoi, että Venäjää syyttävät ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Tällä kertaa Venäjän nostavat tikunnokkaan Yhdysvaltojen entisen ulkoministeri Hillary Clintonin vaalikampanjaan osallistuneet. Vakuudeksi esitellään twiittejä.

Esittelemällä järjestelmän heikkouksia Euroopassa voidaan korostaa omaa erinomaisuutta ja demokratian kriisiä. Euroopan sisäinen hajanaisuus on sen kaikissa muodoissa eduksi Venäjälle sellaisena kuin sitä nykyään johdetaan. Oikeiston tukeminen on kantanut hedelmää, ja jälkiä on jäänyt useaan maahan.

RT-kanavalla on vakituiset lukijansa sekä englanniksi että venäjäksi – venäjänkielisten käyttöön RT on toimiva väline silloin kun materiaalia pitää saada levitettyä nopeasti.

Historiallisesti lehdistö on toiminut viestinvälittäjänä keskustasta periferiaan: siinä missä Pravda eli totuus välitti Moskovan näkemykset Neuvostoliitossa toimivat sanansaattajina nykyään ympärivuorokautiset television uutiset. Erityisesti RT-kanavan uutiset innostavat vaihtoehtoisia näkemyksiä. Mielipidemuokkaamiseen erikoistuneen organisaation vahvuus on kertoa joskus paikkaansa pitäviä uutisia, mutta keskeisintä on muokata kerrottu näyttämään todelta.

Uutiset voivat olla kiinnostavia ja tarkoitushalukuisia, kuten vaikkapa, että myös vanha venäläisten aatelissukuinen emigrantti käy mieluummin Le Penin kuin Macronin taakse.

Venäjän haluista vaikuttaa on ollut puhetta niin usein, että kukaan ei hämmästynyt siitä, että myös liittokansleri Angela Merkelin ja Vladimir Putinin tavatessa Sotšissa esiin nousi odotetusti myös kysymys sekaantumisyrityksistä Saksan liittopäivävaalien yhteydessä. Venäjän presidentti Putin pystyi esiintymään hämmästellen sitä, että syytöksiä esitetään Venäjän suuntaan.

Venäjän presidentti sanoi, että esitetyt väitteet ovat ainoastaan huhuja ja alleviivasi, ettei Venäjä ole koskaan puuttunut yhdenkään valtion sisäpolitiikkaan. Sen sijaan asetelma on presidentin mukaan päinvastainen. Putin ja koko Venäjän johto toistavat omaa tarinaansa, jonka mukaan Venäjän sisäisiin poliittisiin prosesseihin on jo pitkän aikaa kohdistunut vaikutusyrityksiä.

Saksalaiset ovat luottavaisia ja uskovat, että Saksa pystyy havaitsemaan maan syyskuussa järjestettäviin vaaleihin kohdistuvat vaikutusyritykset.

Venäläisessä keskustelussa vaaleilla on erityinen merkitys. Vaalit ovat suuri kansallinen näytelmä, jossa imitoidaan demokratiaa. Venäjällä ei ole muualla tuttua puoluejärjestelmää vaan vallan työkalun Yhtenäisen Venäjän lisäksi vaaleissa pääosassa ovat vahvojen persoonallisuuksien jo vuosikymmeninä johtamat liittoumat. Erityisen selkeästi puoluepolitiikan puuttuminen on tietenkin nähty presidentinvaaleissa.

Ainoa todellisen opposition edustaja Aleksei Navalnyin julkisuutta on ehkä piankin syytä rajoittaa entisestään. Interfaxin ja Levada-keskuksen teettämän mielipidetiedustelun mukaan yli puolet kansalaisista haluaisi nähdä jatkossakin Putinin presidenttinä. Muista nimistä niin Navalnyi kuin pääministeri Dmitri Medvedev saavat haastatelluilta reilun prosentin kannatuksen. Venäjän presidentinvalit järjestetään vuonna 2018.

Aikanaan meille selviää, kuka on tällaisten massiivisten paljastusten takana. Häviäjiä ovat jo he, jotka eivät ota huomioon jatkuvaa muutosta – teknistä kehitystä ja ihmisten luontaista tarvetta haalia valtaa kaikin mahdollisin keinoin. Sitä kuka Macronin kampanjan tietovuodon takana voisi olla, ei pidä vain hämmästellä vaan tutkia laajemmin, voidaksemme jokainen varautua ja ymmärtääksemme niitä syitä, miksi uhkakuvienkaan edessä ei pidä jähmettyä vaan toimia.

**

Ainakin nämä jutut kannattaa lukea:

Ranskan Macron-vuodossa venäjänkielisiä tunnisteita, yhteys amerikkalaiseen aktivistiin

Macronin kampanjaan kohdistuneen tieto­vuodon ajan­kohta ei ole sattumaa – tarkoitus on kylvää ranskalais­äänestäjiin epävarmuutta

Wikileaksin  ja GRU:n (Venäjän sotilastiedustelun) osuutta on myös pohdittava. (en)

 

 

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu