Venäjä – nuoriso osoittaa suunnan

Kremlillä on ”myytävänään” vahva brändi – Putin. Mutta kuinka hyvin ilman paitaa ratsastava riippulentäjä jaksaa innostaa nuorempia äänestäjiä? Jos jotain voi päätellä sunnuntaina 26. päivä maaliskuuta Venäjällä pidetyistä mielenosoituksista niin sen, että paljon on tehtävä, jotta odotukset säilyvät. Nuoriso ei tyydy nykyiseen. Vaikka presidentti Vladimir Putin todennäköisesti jatkaa vuoteen 2024, kysytään oikeutetusti – entä sitten?

Presidentti on vanha eivätkä hänen lakeijansa tiedä, miten nuoriso tavoitetaan. Keinot loppuvat yksinkertaisesti kesken, jos pitäydytään vanhoissa tavoissa. Televisio on tehokas ase, mutta Venäjällä on kasvanut kokonainen sukupolvi ihmisiä, joihin televisio ei vaikuta millään lailla. Heiltä puuttuu neuvostogeeni eikä 1990-luvun vuosista muistuttamisestakaan ole apua vastapropagandassa.

Mediaa analysoiva, toimittaja Aleksei Kovaljov muistutti Facebook-päivityksessään, että kouluissa tehtävä aivopesu vaikuttaa juuri päinvastoin kuin on tarkoitettu. Rajuilla ja johtajatta edenneillä mielenosoituksilla vuonna 2012 yllätetty valtiovalta on jälleen valintojen edessä.

”Näyttää siltä, että mitkään pelottelutoimet tai lait, jotka on säädetty vuoden 2012 jälkeen, eivät tehoa. Miliisi huutaa megafoniin: arvoisat kansalaiset, pyydämme teitä hajaantumaan, tapahtumaa ei ole ennalta sovittu. Ja kaikki nauravat miliisille. Hyde park -tyyppisten PR-tilaisuuksien päälle tehdään tarpeet, samoin tilaisuuksien hyväksymiselle. Haluavat tehdä niin ja menevät minne tahtovat.”

Toimittaja Maksim Trudoljubov kysyy Vedomostin kolumnissaan, kuinka vaaralliseksi tilanne voikaan mennä, kun ainoa vastavoima Kremlille on Venäjän kaduilla.  Nuorison ääntä ei pidä vähätellä varsinkaan silloin kun koko autoritaarinen järjestelmä nojaa presidentin vahvaan kannatukseen, joka on pitkälti sen television ansiota, jonka nuoriso on hylännyt. Venäjän omintakeinen vaalijärjestelmä on kuitenkin monimutkainen peli eikä nuorisoakaan ollut kaduilla niin paljon, että heitä ei voitaisi käyttää myös istuvan presidentin hyväksi.

Tällä kertaa mielenosoituksia järjestettiin ympäri maata Vladivostokista Petroskoihin. Monilla paikkakunnilla mielenosoituksille oli saatu lupa ja vaatimukset olivat paikallisia, vaikka kimmoke tulikin Moskovasta, jossa korruptionvastaiseen mielenosoitukseen ei saatu lupaa. Monilla paikkakunnilla ihmiset kokoontuivat ennalta sovituissa paikoissa. Tätä ei edes Kreml kiistä, vaan presidentti Putinin tiedottaja Dmitri Peskov vastasi toimittajille maanantaina Kremlin tukevan kansalaisten oikeuksia kokoontua, ja esittää vaatimuksia johtajilleen silloin kun mielenosoituksille on sovittu paikka ja aika. Tiedottajan mukaan alueilla esitettyihin vaatimuksiinkin varmaan vastataan, mutta se ei Peskovin mukaan ole Kremlin asia. Eikä Kreml myöskään vastaa eri mediayritysten uutisvalinnoista.

Tiedotusvälineitä valvovan Roskomnadzorin lehdistösihteeri Vadim Ampelonski tarkensi, että ei-hyväksytyn kokoontumisen järjestäminen ”on lainrikkomus ja muodostaa uhan yleiselle turvallisuudelle. Tämän takia käännyimme eilen monen tiedotusvälineen puoleen, jotka tukivat viestinnällisesti ei-hyväksytyn massatilaisuuden järjestäjiä. Pyysimme pidättäytymään objektiivisuuden periaatteesta julkaisuissa ja tiedottamaan yleisöä siitä virallisesta kannasta, että kyseinen massatilaisuus on lainvastainen.” Hän korosti vielä, että ”kysymys ei missään nimessä ollut siitä, että olisi puututtu tiedotusvälineiden toimitukselliseen politiikkaan”.

Mielenosoituksista voi lukea venäjäksi muun muassa BesTToday -sivuston linkeistä ja katsoa videoita Youtubesta.

”Mielenosoittajat saapuivat metroilla, valtiovallan suojelijat busseilla.”

Näitä videoita ja muutamien netissä toimivien toimitusten lähetyksiä pystyi seuraamaan koko päivän. Siihen nähden on outoa, että edelleen päätettiin elää niin kuin uutisia seurattaisiin vain valtion hyväksymiltä sivustoilta. Jopa uutistoimistot vaikenivat ja televisio oli mykkä tapahtumille. Tämä on silmiinpistävää, koska vuosina 2011-12 sellaista ei ollut.

Kovaljov ennustikin jo sunnuntaina että: ”Huomenna kuitenkin kaikki kansainväliset sanomalehdet ilmestyvät kuvineen ihmisiä mustaanmaijaan raahaavista ´kosmonauteista´”.

Mellakkapoliisit pidättivät satoja ihmisiä. Näyttävin ja kansainvälisesti kiinnostavin talteenotto oli tietenkin korruptionvastaisen liikkeen johtajaksi kohonnut Aleksei Navalnyi.

On luontevaa, että ensimmäisissä uutisissa keskitytään tiukasti tapahtuneeseen ja koetetaan arvioida tapahtunutta käytettävissä olevin keinoin. YLE uutisoi jo sunnuntaina, että: ”Kreml on säikähtänyt mielenosoituksia”.

Tapahtuneen paneminen oikeisiin mittasuhteisiin ei ole helppoa. Vähättelyyn ei kuitenkaan ole mitään syytä, vaikka ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen on eittämättä oikeassa muistuttaessaan, että mielenosoitukset eivät tarkoita, että enemmistö venäläisistä olisi niihin osallisena. Tällaisen viestin virallinen Venäjäkin haluaa antaa.

Siitä ei kuitenkaan päästä yli eikä ympäri, että Navalnyin kampanjointi on tehokasta. Pääministeri Dmitri Medvedevin jättiomaisuuksista kertova selvitys on saanut Youtubessa jo liki 14 miljoonaa katsojaa. (Katsottavissa Youtubessa tekstitettynä englanniksi.) Kreml ei tee mitään puolustaakseen pääministeriä, jota syytetään korruptiosta ja valtavasta omiaisuuden keräämisestä muka hyväntekeväisyyteen perustettujen organisaatioiden avulla.

https://

Sunnuntainen mielenosoitusten ketju tai ”kävely lenkkareiden kanssa” oli erinomainen osoitus siitä, miten viranomaisohjeistus voi toimia itseään vastaan. Tästäkin syystä on Kovaljovin sanoin kiinnostavaa nähdä, millaisia silmuja vielä puhkeaakaan oksiin ennen Venäjän presidentin vaaleja vuonna 2018.

Venäläinen nuoriso ei ole vedätettävissä, kuten osoittaa yksi viime viikolla internettiin levitykseen  pantu video nuorten keskustelusta opettajiensa kanssa. (Teksti englanniksi, video venäjäksi)

https://globalvoices.org/2017/03/21/this-is-how-a-russian-school-princip…

**

What the Russian Protests Mean for Putin

jarmokoponen
Helsinki

Jarmo Koponen on toimittaja. Puheenvuoroissa painottuu Venäjä. Intohimona naapurimaan kehityksen perkuu. Yli 40 vuotta sitten opiskelijana alkanut tutustuminen jatkuu. 1990-luku vierähti Moskovassa lehdistöneuvoksena ja Pietarissakin YLEn kirjeenvaihtajana. Venäjä ja sananvapausasiat kiinnostavat erityisesti Toimittajat ilman rajoja järjestön Suomen osaston sihteerinä ja Barents Press Suomen varapuheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu