Jarmo Koponen

Leipäpussin ikkuna syntyy pian sellusta

  • Suomessa valmistetaan auton tankkiin polttoainetta puusta. Mäntyöljyä esittelee UPM:n Kaukaan tutkimusjohtaja Jaakko Nousiainen.
    Suomessa valmistetaan auton tankkiin polttoainetta puusta. Mäntyöljyä esittelee UPM:n Kaukaan tutkimusjohtaja Jaakko Nousiainen.
  • Jukka Kankkunen tuntee mikrosellun sovellusten kehittämistyön.
    Jukka Kankkunen tuntee mikrosellun sovellusten kehittämistyön.

Suomalaisen metsäteollisuuden hiipumista on liioiteltu vuosia. Peliteollisuuden kasvun huumassa monelta jää huomaamatta, että perinteisessä metsäteollisuudessa tapahtuu. Sellun keitto maistuu kovin vanhalta eikä tunnu älykkäältä ja tulevaisuuden tuotannolta. Mutta nano- tai mikrokuitusellu herättävät jo kiinnostusta. Prosesseissa puunkuidut rikotaan aina vaan pienempiin ja monikäyttöisempiin osiin.

-Insinööri  ja kemisti pystyvät tekemään mitä vaan, kun joku maksaa, sanoo Jukka Kankkunen Stora Enson Imatran tutkimuslaitoksessa.

Teollisuuden historiassa ollaan menossa kohti uusiutuvaa energiaa. Megatrendit ohjaavat päätöksentekoa: energiavarmuus, maaseudun hengissä pitäminen ja energian hinta. Tämä tiedetään suomalaisessa metsäteollisuudessa.

Kuten media-alalla sanoma- ja aikakausilehdet säilyttävät vielä vuosia asemansa, metsät myydään vielä pitkään tukkeina ja muina arvokkaina puutuotteina. Mutta samaan aikaan teollisuus viilaa tuotantoaan.  Suomalaiset aikovat pysyä mukana tiukassa kansainvälisessä kilpailussa. Puolet Suomen keskeisimmistä vientituotteista tulee edelleen metsäteollisuudesta.

Kasvavat markkinat alkavat käyttää yhä enemmän pakkauksia. Kiinan, Intian ja Afrikan kehittyminen tuo kasvua Suomeen. Kierrätyspaperia Kiina on hamunnut jo vuosia Euroopasta. Pakkauskartonkien myynnin voi odottaa jatkavan reilua kasvua.

Suomessa saa pian auton tankkiin polttoainetta puusta. Lappeenrannassa UPM:n tutkimuskeskuksessa on varauduttu kysymyksiin siitä, tuhlataanko polttoaineen valmistuksessa ruuan tuottoon sopivaa maata. Raaka mäntyöljy on sellutehtaan tähde.

-Mäntyöljyä valmistettaessa biopolttoaineen syntyyn tarvittava maa ei ole pois ruuan tuotannosta, vakuuttaa tutkimusosaston esimies Jaakko Nousiainen.

Tutkimme, mutta hys, hys…

Päätösten takana on politiikkaa, joka parhaimmillaan on myös rivikansalaisen mahdollisuus vaikuttaa. Kansalaisjärjestöjen ja sitä kautta kansalaisten vaatimukset kuuluvat isommissakin pöydissä. Energian kulutusta on hillittävä, ilmastomuutos on kiistelty mutta päätöksiin vaikuttava tekijä. Suomalaisen metsäteollisuuden suuntaa ohjaa myös EU:n tavoite 2020, jonka määritelmä on tuottaa 20 prosenttia energiasta uusiutuvista raaka-aineista.

Yleviä tavoitteita, jotka ainakin salaisuuksiaan varjelevissa teollisuuden tutkimuslaitoksissa ovat kirkkaana mielessä.

Irtisanomisuutiset eivät ota loppuakseen, kun teollisuutta trimmataan kuntoon. Suomen metsäjäteistä toiset panostavat uusiin biopolttoaineisiin, jotkut pakkauksiin. UPM, Stora Enso ja Metsä Group tutkivat koko ajan, miten puu kaasutetaan, uutetaan öljyksi ja kuinka metsiemme vihreä kulta jatkojalostetaan. Älykkäisiin pakkauksiin voidaan painotekniikalla lisätä jopa paristo tai kaiutin.

Kaupallisen mittakaavan laitoksen tekeminen ei onnistu salassa, mutta uuden laitoksen rakennustyömaata ei silti esitellä edes valitulle toimittajajoukolle. Kritiikkiä annetaan siitä, että maailmalle vängännyt metsäteollisuus penää tukea tutkimusten ja kehitystyön varmistamiseksi.

Kilpailu on kovaa.  Sen saivat kuulla toimittajat, jotka vierailivat Lappeenrannassa ja Imatralla tutustumassa uusimpiin kehityshankkeisiin. Biopolttoaineiden kasvunäkymät ovat varsin hyvät ja pakkausmateriaalien kysyntä kasvaa varsinkin Kiinassa vauhdilla. 

Paketointi  muuttuu

Tutkimusosastoissa paiskitaan työtä kuumeisesti. Imatralla mikrokuitusellua on tehty koelaitoksessa jo parin vuoden ajan. Käytännön sovellukset ovat ihan hilkulla päästä kuluttajille.  Mikrokuitusellugeelistä voidaan tehdä kalvoja. Läpäisyominaisuudet mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa voidaan tehdä leipäpussiin ikkuna, joka nykyisin tehdään muovista.

Kaukaan tehtaan koneet suoltavat edelleen paperia ja kartonkia. Uusia tapoja valmistaa papereita ja kartonkeja syntyy koko ajan. Mikrosellu tehdään puukuidusta. Sitä syntyy kun yksittäinen kuitu rikotaan moneen osaan.

Paperi on kestävää, kun kuidut tarttuvat toisiinsa. Hajotettu kuitu tarjoaa paljon enemmän tartuntapintaa.

Imatralla kokeissa testataan muun muassa sitä, miten voidaan lisätä kartongin lujuusominaisuuksia.  Tämä tehdään sekoittamalla mikrokuitusellua selluun. Tulevaisuudessa se on mikrokuitusellun ansiosta vahvempaa ja kevyempää.   Vahvuuden lisäksi mikrokuitusellua voidaan käsitellä joustavaksi ja kestäväksi. Se voi siis hyvin korvata muovin vaikka kännykän kuorissa.

Imatran tuotantolaitos aloitti jo 2011. Laitoksella on tehty soveltuvuustestejä kartongeilla vuodesta 2012.

Päämääränä on tehdä kestävämpää ja vähemmän energiaa tuotannossa vaativaa kartonkia. Jossakin mittakaavassa tavoitteeseen on päästykin.

Sellukattiloihin lisää potkua

Suomen kaakkoiskulmalla on viritetty myös sellukattiloita. Sellukattiloiden tuotannosta otetaan kaikki irti. Kysymys on siitä, että saamme metsämme hyödynnettyä täysin.

Jo nyt Suomen metsille käy kuten marjoille. Metsät kasvavat nopeammin kuin niitä ehditään kaataa. Puhutaan talousmetsistä. Suomessa metsän suojelua on edistetty jo melkoisesti, mutta tärkeää on myös estää omistuksen sirpaloituminen. Kehitystä on hieman tasannut se, että yhä useampi on kiinnostunut yhteismetsien omistamisesta. 

Metsäyhtiöt ovat avainasemassa uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Ruoan, polttoaineiden ja puuperäisten tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on jatkuvassa kasvussa.

Kaikissa metsäyrityksissä korostetaan vastuullisuutta. Kaikki energia pyritään ottamaan tuhlailematta talteen. Metsä Groupin Joutsenon tehtaan prosessissa syntyy bioenergiaa enemmän kuin tehdas itse tarvitsee ja se on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä.

Vuonna 2012 käyttöönotetun kuorenkaasutuslaitoksen ansiosta tehdas ei tuota lainkaan uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana.

Puun kaasutus on yksi keino tarjota helsinkiläisten lämmityksen ja sähköntarpeeseen energiaa, jota tuotetaan Joutsenossa.

Kesäkuussa 2013 Joutsenon tehdas siirtyi uudenlaiseen sellunvalmistusprosessiin, polysulfidikeittoon

Biopolttoainetta suoraan tankkiin

Metsässä kasvava puu on kannattavinta myydä tukkipuuna, sahatavarana ja vanerina.  Kuoret, oksat energia- ja muut jakeet kannattaa jalostaa edelleen.  Selluloosa ja pienet kuidut sopivat uusiin sovelluksiin.

- Kaikki käsissä oleva raaka-aine tulee parhaimmin ja maksimaalisesti hyödynnettyä. Pellettien valmistuksessa tukkipuusta ei ole mitään järkeä verrattuna siihen, että jokainen jae käytetään järkevästi, Nousiainen sanoo.

Mäntyöljyn tuotanto ylittää edelleen kysynnän. UPM:n laitos ei tuotantoa juuri hetkauta. Tuotantoon uskotaan, koska prosessi on verrattomasti yksinkertaisempi kuin se, jossa biopolttoainetta valmistetaan kiinteästä puubiomassasta eli risuista, kuorista ja muista metsätähteistä.

UPM:n mäntyöljyä raaka-aineenaan käyttävä ensimmäinen laitos on noussut Lappeenrantaan ilman valtion rahoitustukea. Laajennusta varten on rahoitusta haettu ja saatukin.

Työmme liittyy ruokaan tai elintarvikkeisiin

Stora Enson Imatran tutkimuslaitoksessa esitellään mielellään jo olemassa olevia tuotteita. Elintarvikkeiden pakkaukset uudistuvat koko ajan. Nykyisellä painotekniikalla voidaan pakkauksiin painaa elektroniikkaa vastaavalla tavalla kuin tekstiä ja kuvaa. Malliesimerkki kehityksestä on lääkepakkaus, joka muistuttaa lääkkeen ottamisesta tai tarvittaessa jopa hälyttää lääkärille, jos pillereitä ei ole otettu.

On laskettu, että pakkauksen käyttö voi säästää suuria summia. Koekäytössä on todettu, että pakkaus mahdollistaa sen, että enää ei tarvita henkilöä annostelemaan lääkettä.

Stora Ensolla älykästä lääkepakkausta on tutkittu ja kehitelty neljän vuoden ajan. Yhtiön pakkaustutkimuksia johtava Veli-Matti Niemelä kertoo avoimesti, että tutkimuksissa pyritään siihen, että jonain päivänä voimme liikkua autolla tai moottoripyörällä, joka on kokonaan kierrätettävä.  

Tekniikka on olemassa. Erilaisista komposiittimateriaaleista voidaan pian valmistaa kaikki osat ja polttoaineena käyttää biodieseliä.

Luonnonarvot eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Suomalainen metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, ja se voi oikealla tavalla toimiessaan ehkäistä luonnonvarojen tuhlausta ja säilyttää monimuotoisuudeltaan korvaamattomia metsäalueita tuleville sukupolville. Meille niin luonnollisesta paperin ja pahvin kierrättämisestä on saatava kaikki irti, kaikkialla. Kehittyneissä maissa puusta tehdään vastakin paljon ja ekologisesti kannattavasti vaikka mitä.

Kirjoittaja osallistui marraskuussa Suomen Metsäyhdistyksen toimittajamatkalle Kaakkois-Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Olen ihmetellyt miksi Suomessa panostetaan niin vähän pakkausteollisuuteen.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Panostusten määrä ei välttämättä ole suoraan verrannollinen mediajulkisuuteen...

T:Pakkausalaa tutkiva

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Niinpä. Metsäteollisuuden edustajat tosin kertoivat, että pakkauskartonkien kehitystyössä Suomessa on paljon tietoa ja taitoa. Stora Ensolla on Imatran tutkimuslaitoksessaan jopa oma (pieni) paperikone, jolla voidaan tehdä kokeita käytännössä. Laboratorioissa tutkitaan koko ajan uusia materiaaleja.

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen

Mielenkiintoinen juttu. Mikä on kirjoittajan käsitys siitä, kuinka monta ihmistä metsätalous ja metsäteollisuus työllistää ja paljonko Suomen verotulokertymästä tulee suoraan tai välillisesti metsiin tai metsäteollisuuteen liittyen.

Taannoin muistan olleen isojakin otsikoita aiheesta Suomi elää metsästä sen sijaan että oltaisiin ihan metsässä.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Tilastojakin varmaan löytyy. Mutta kun aikaa on, kannattaa katsoa näille sivuille. Metsä puhuu!

http://www.metsapuhuu.fi/

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vai että kasvua Suomeen, sillähän sitä saatiin, että Kiina ja Intia veivät meiltä kaikki muut tuotteet ja me nyt haaveillaan pakkauksista niihin, aika vähään on tyytyminen,
mieluummin olis toistappäi, ihanniinku enne,
voitais myyvä puutkin pakkausten tekoon, ihanniinku enne.

Eipä silti, rautakaupankin yksittäispakattuja 5 euroa maksavia, mutta 2 sentin arvoisia ruuveja pällistellessä, trendi on selvä, nätti päältä, silkkoa sisältö.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

StoraEnso entinen Enso-Gtzeit on aina tehnyt tutkimustyötä puunjalostuksen
kehittämisessä. Minulla on muisto 60-luvulta, kun Kaukopään tehtailla n.s. vanhan keittämön alakerrassa opeteltiin sellaisella normaalia sellukattilaa pienemmällä koekattilalla keittämään koivusta sellua. Mie olin silloin sen koekeittäjän apulaisena. Nokelaisen "Eka" sitä kattilaa hoiteli.
Jos toi Jukka Kankkunen sattuu tätä kommenttia lukemaan, niin tietää varmaan mikä paikka siellä tehtaalla on tai oli "susitarha"?
Muille voin kertoa, että se on tai oli monien kokeilujen tulosten päätepiste. Erehdysten ja niistä oppimisen kauttahan kehitys kulkee eteenpäin.

Toimituksen poiminnat