Jarmo Koponen

Jääkiekko kuuluu kansalle

Valko-Venäjällä käyneet kertovat maassa olevan jääkiekkokaukaloita mitä kummallisimmissa paikoissa.

Vuoden 2014 jääkiekon MM-kisojen vieminen Valko-Venäjältä olisi kova henkilökohtainen näpäytys itsevaltiaalle Aljaksandr Lukashenkalle. Hän on vannoutunut jääkiekkofani, jonka oma joukkue voittaa aina.

Mutta diktaattorien, liikekumppaneiden tai sukujen vastustamisesta ei pidä tehdä populistisia julkilausumia, joiden tarkoitus on lähinnä herättää moraalista paheksuntaa.

Tällaisena pidän urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas.) eduskunnassa puhuessa uudistamaansa toivetta, jonka mukaan hallituksen tulisi esittää  MM-kisojen boikotointia.

Jääkiekkoa kuten muitakin suuria urheilutapahtumia käytetään propagandan välineenä.On aina käytetty.

Urheiluministerin mielestä nyt on kyse siitä, käyttääkö Valko-Venäjä kisoja pönkittämään itsevaltiasmaista järjestelmää. Tämän vuoksi kansainvälisen jääkiekkoliiton pitäisi harkita vakavasti MM-kisojen vetämistä pois Valko-Venäjältä.  

-Ja toivottavasti Suomen jääkiekkoliitto toimii tämän näkemyksen mukaisesti, Arhinmäki totesi eduskunnassa torstaina.

Jääkiekkoliitto on Suomessa ollut vahvasti jo vuosia Kalervo Kummolan käsissä. Hän kertoo puolestaan tämän päivän Hesarissa, ettei Suomi aio omissa kisoissaan esittää mitään ylimääräistä.

Arhinmäki ei ole ajatuksineen yksin. Kirjailija Jussi Lähde kysyi ja sai vastaukseksi mielipiteet myös kaikilta omilta presidenttiehdokkailtamme tammikuussa.

Kaksoisstandardeista kärsii kansa

Maailmanmestaruuskisat ovat tärkeitä siinä missä kilpailussa menestyminenkin. Mutta minusta kansakuntaa ei saa nöyryyttää. Jos kisat on kerran jo päätetty myöntää, ei niitä pidä mennä nyt sorkkimaan. Tai jos boikotoidaan Valko-Venäjää, tehdään samoin Venäjän kisoille.

Vaikka Valko-Venäjä tai Venäjä eivät saa täysiä pisteitä vaalien järjestämisestä, urheilukisojen järjestämiset etenevät aikataulussa. Sitä paitsi mikään autoritaarinenkaan maa ei ole monoliitti. Yhtenäinen ajattelu perustuu pitkään painostuksen politiikkaan, jossa kyse on kaikkien yhteyksien katkaisemisesta.  Yhteydet ulkomaailmaan säilyttävien on paljastettava itsensä. Muistan itsekin tuon asenteen, pelot, uhkaukset ja painostuksen Neuvostoliitossa viettämältäni ajalta. Järjestelmä käytti myötäilyä ja selittelyä hyväkseen. Minä en toimittajana voi pitää panostani kaikkein kunniallisimpani.

Valko-Venäjälle kisat ovat keino näyttäytyä. On selvää, että keskustelu on kiertynyt siihen, voidaanko nykyajan gladiaattoreita viedä maahan, jota hallitsee yksinvaltainen presidentti. Mutta samaan aikaan voi olla hyvä pysähtyä miettimään voidaanko laulukilpailua järjestää ihmisoikeuskysymyksissä omaa linjaansa noudattavassa maassa kuten Azerbaidzanissa. Ihmisoikeuskysymykset ovat samoja, mutta niiden perään kysellään eri tavoin.

Johtajat voivat aina ottaa esille myös vaikeita asioita. En haluaisi, ymmärtää Arhinmäen esitystä vain pelkkänä vastuun väistämisenä.  Mutta maan täydellinen eristäminen on mahdollista vain jos joku maa halutaan panna polvilleen. Euroopan unionin rooli ei ole pakottaminen vaan pyrkimys on pitää neuvottelut mahdollisena.

EU:lla on paljon pohdittavaa. Valko-Venäjä ei uudistu nykyisen johdon alla. Vaikka maa todistaisi toimivansa inhimillisemmin ja vapauttavansa nykyisiä poliittisia vankeja, maan nykyjohto ei ansaitse uudelleen punaista mattoa, joka sille tarjottiin kun se lupasi järjestää vapaammat presidentinvaalit. Maa on soutanut ja huovannut suhteessaan Eurooppaan ja käyttää aina valttikorttinaan sitä, ettei EU ole johdonmukainen.

Valko-Venäjä on talous, joka pysyy pystyssä sillä, että maa jalostaa Venäjältä ostamaansa öljyä myytäväksi Eurooppaan. Euroopan pitää miettiä, millainen Venäjän välikappale Valko-Venäjä on jo nyt. Symboliset teot kuten viisumien epääminen 200 ihmiselle ei ole riittävä toimi. Viimeksi perjantaina pakotteista tuohtunut Valko-Venäjä ilmoitti, etteivät Minskistä vedetyt EU-maiden lähettiläät ole tervetulleita.  

EU on tuonut Valko-Venäjälle sen kaipaamaa hyvinvointia ja estänyt maan talouden romahtamisen: Venäjän öljyn jalostamisesta saadut tulot ovat nelikertaistuneet viime vuonna. Valko-Venäjän taloudesta 70 prosenttia on valtiojohtoista. Venäjän mallista tiedämme, että talouden liberalisointi ei tuo muassaan demokratiaa, ehkä päinvastoin.

Autoritaarinen vallanpito on Valko-Venäjällä raakaa

Suomalaisten pitää jatkaa avointa keskustelua. Facebookissa on toiminut  epämuodollisesti joulukuun 2010 presidentinvaalien jälkeen Free Neklajev –ryhmä. Ryhmä on järjestänyt keskusteluja, joista olen kirjoittanut aiemmin. Torstaina ryhmän edustajat tapasivat Valko-Venäjän suurlähetystössä Suomessa olevat diplomaatit.

Keskusteluissa sivuttiin monia aiheita kuten valkovenäläisiä kansalliskirjailijoita Vasilj Bykauta ja Uladzimir Nakljaeuta, jotka asuivat pitkään Suomessa maanpaossa sekä suomalaisen ja valkovenäläisen mentaliteetin läheisyyttä. Isäntämme kertoivat viihtyvänsä Suomessa hyvin.

Virkamiehiltä voi konkreettisiin kysymyksiin saada korjattuja ja vahvistettuja tarkkojakin näkemyksiä. Yleisellä tasolla voidaan keskustella vaikeista asioista kuten entisen presidentin tai toimittajien ja toisinajattelijoiden viisumeista. Laajoihin kysymyksiin saa yleisiä vastauksia. Meitä kiinnostaa erityisesti entisten presidenttiehdokkaan Aljakssar Sannikaun terveydentila ja heidän mahdollisuudet pitää yhteyttä ulkomaailmaan.

Viime päivinä keskustelua on syystä hallinnut Minskin metron terroriteosta syytettyjen Dzmitry Kanavalaun ja  Uladzislav Kavalyaun pikainen teloitus. Europarlamentti on paheksunut teloitusten poikkeuksellisen toimeenpanoa.  Jutun todistusaineistot on hävitetty oudon kiireisesti eikä Valko-Venäjän oikeuslaitosta pidetä riippumattomana. Mutta samaan aikaan on aivan yhtä totta, että rikostutkimus ja oikeudenkäynti vastasivat Valko-Venäjän lainsäädäntöä.  Maassa on pidetty vuonna 1996 kansanäänestys, jossa hyväksyttiin kuolemantuomion säilyttäminen kuten Venäjälläkin. Venäjällä rangaistus on kuitenkin jäissä.

Valko-Venäjä on keskellä Eurooppaa. Sen kohtalona on tällä hetkellä itsevaltias. Propagandaan turtuu. Mitä suurempi koppalakki, sen pahempi on hallinto. Vanha sanonta, joka tuntuu pitävän kutinsa.

Maa on aina ollut siisti ja isojen tekijöiden välissä. Jukka Mallisen mielestä maa on kuin neljäs Baltian maa. Mutta uutiset siitä, että entisestään siistiytynyt maan pääkaupunki Minsk on hiljentynyt, kertoo että maasta on tullut vähän kuin Pohjois-Korea. Kadut ovat hiljaisia. Ihmiset ovat alistuneita. Se on pelottavaa kuultavaa.

Vapaasti oppivat markkinat ovat tietenkin pelottavia. Vuorovaikutusta ei voi koskaan kokonaan padota. Venäläiset ovat oppineet elämään ilman valtion ohjausta. Valkovenäläisten pitää saada oppia sama.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

"Tällaisena pidän urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas.) eduskunnassa puhuessaa uudistamaansa toivetta, jonka mukaan hallituksen tulisi esittää MM-kisojen boikotointia."
Jarmo Koponen on epätarkka. Arhinmäki ei esittänyt MM-kisojen boikotointia. Hän esitti, että kisat otetaan pois Valko-Venäjältä. Minusta Arhinmäki on oikealla asialla.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Kiitos huomiosta. Menin ajatuksissani asioissa pidemmälle kuin ministeri.

Tarkempi lainaus on toki pari riviä alempana.

Lisäkommentiksi on syytä panna useampi linkki, jossa kerrotaan miten ministerin puhetta on käsitelty ja miten hän asiansa esitti. Minua ei naurata.

"Arhinmäki puhui asiasta eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Hän lainasi pätkän valkovenäläisestä vitsistä.

– Kun maailmanloppu on tulossa, niin Lukašenka ilmoittaa kansalaisille, että te olette onnekkaita: Lukašenka johtaa maailman loppuun asti. Tämä vitsi valitettavasti kertoo siitä, minkälainen diktaattori Lukašenka on, ministeri arvioi.

– Häntä kiinnostaa vain omat rahat, oma valta ja jääkiekko."

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/276031...

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Jääkiekkokisojen boikotointi voisi olla minkä tahansa maan poliitikoille niin iso juttu, ettei sellaiseen haluta mennä. Jo kisojen siirtäminen jonnekin muualle on mutkikasta.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää erittäin epätodennäköisenä, että Suomi tai mikään muukaan maa lähtisi painostamaan jääkiekkokisojen siirtämisellä Lukashenkon hallintoa ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamiseen.

"– Olen korostanut itsekin 12 vuotta Suomen olympiakomitean hallituksessa istuneena, että aina on kunnioitettava urheilujärjestöjen itsenäistä päätäntävaltaa asioissa. Eri asia on silloin, jos takana on YK:n kaikkia koskevia sanktioita, jotka ovat oikeudellisesti velvoittavia."

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

YK:n ihmisoikeuksien julistus näyttäisi koskevan kaikkia sen jäsenvaltioita ja niiden ihmisiä, joten siltä pohjalta voisi ehkä miettiä asioita.

Lähde ei toimittajankaan kysynyt mitään Venäjän talviolympilaisista Sotshissa, joka sijaitsee aivan Abhasian kyljessä. Ilmaisu "toimittajana" viittaa siihen, että kovin moni sen alan ihminen on päässyt hengestään eivätkä kaikki nämä tapaukset ole päätyneet edes oikeuteen. Joka tapauksessa on vakavan keskustelun paikka. Aloite on jo tehty.

Sinänsä on hyvä, että kv. urheilujärjestöillä on riippumattomuutensa.

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Kyllä, jääkiekko kuuluu kansalle. Jääkiekko on hieno laji. Se on vieläpä niin juntti laji Suomessa, että on tärkeilijän on helpompi tunnustaa jalkapalloa...mikä kyllä myöskin on hieno laji.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Seurataan tilanteen kehitystä, viimeistä näytöstä ei ole käyty vielä likimainkaan. Ennen Minskin kisoja ovat kahdet MM-kisat ja 2014 Sotshin talviolympiakisat.

Nythän on jo EU-maat vetäneet suurlähettiläänsä pois, USA.ssa tullut laki, joka saattaa estää USA:n osallistumisen.

Kalervo Kummola asettaa sanansa varovasti, koska voi olla seuraava IIHF:n presidentti/puheenjohtaja vuonna 2014.

On semmoinen fiilis, että USA saattaa jäädä pois kisoista, jos Obama on edelleen presidenttinä ja Kanada myös. Silloin IIFH joutuu pohtimaan asiaa uudelleen ja viimeistään ensi vuonna. Kisojen menetys olisi Lukasenkalle lähtölaskennan alkua.
http://www.nationmaster.com/country/bo-belarus/spo...

Käyttäjän anttihalinen kuva
Antti Halinen

Kirjoitin omassa blogissani, että kisat on otettava pois Valko-Venäjältä ja toistain sen tässä. Jokin raja pitää olla sentään, ja Lukashenka on ylittänyt sen ja pahasti.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Urheilussa on paljon politiikkaa. Minä olen muuttanut kantaani keskusteltuani Valko-Venäjän tilanteesta sitä paremmin tuntevien kanssa.

Eristyksiin ajetussa maassa Venäjän vaikutus vahvistuu ja heikentää entisestään maan omaa ääntä. EU-naapureista Liettua ja Latvia ovat riippuvaisia Valko-Venäjän öljyjalosteista.

Kysymys ei ole Valko-Venäjän tai Venäjän johtajista. He eivät ole ikuisia, vaikka tulisivat valituiksi loppuelämäkseen tehtäviinsä presidentteinä. Edes heidän nimittämissään hallituksissa ei ole vain yhtä ääntä.

http://www.easternpartnership.org/publication/poli...

Linkki Antin Puheenvuoroon:

http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10122...

Pekka Manner

Futiksen MM-kisat annettiin jenkkien ystävälle, mutta kansaa sortavalle Qatarille, jne.....

Raha ei haise, kuhan se tulee jenkeiltä.

Käyttäjän dobro kuva
Taneli Dobrowolski

”Maa on aina ollut siisti ja isojen tekijöiden välissä.”

Kun muutama vuosi sitten vierailin ensimmäistä kertaa Valko-Venäjällä, juuri siisteys oli ensimmäinen asia joka pisti Minskissä silmään. Kaupunki on nimittäin hämmentävän puhdas.

Olimme reissussa paikallisten (oppositio-) nuorisojärjestöjen vieraana ja sillä matkalla tuli omin silmin nähtyä ja opittua paljon näiden järjestöjen toiminnasta, rahoituksesta, sekä kansalaisjärjestöjen ja valtion turvallisuuspalvelun kissanhännänvedosta.

Meidän piti alun perin osallistua erään sikäläisen nuorisojärjestön liittokokoukseen Grodnossa (tai Hrodna). Ollessamme vielä matkalla Valko-Venäjälle, saimme kuitenkin ilmoituksen, että suuri osa osallistujista oli otettu miliisin toimesta kiinni. Isäntämme kertoivat myöhemmin, että liittokokousväkeä oli otettu kiinni ja viety miliisiasemalle, missä heitä oli pidetty kiinniotettuina muutama tunti. Asemalla miliisit olivat tarjonneet teetä ja leivoksia sekä rupatelleet aktivistien kanssa. Sen jälkeen kun aktivistit oli vapautettu, oli jo myöhäistä aloittaa liittokokousta.

Varasuunnitelman mukaan liittokokous siirrettiin parin päivän päähän Minskiin. Siellä se pidettiinkin - legendaarisen televisiotehtaan vanhoissa tiloissa kaupungin keskustassa. Sen parin-kolmen päivän aikana mikä Minskissä vietettiin, meillä oli runsaasti aikaa tutustua itse kaupunkiin, Valko-Venäjän poliittiseen tilanteeseen ja kansalaisjärjestöjen toimintaan ruohonjuuritasolta. Kävimme vierailemassa yhteensä useissa ”maan alla” toimivissa kansalaisjärjestöjen tiloissa.

Minsk on maan näyteikkuna, joten siisteyteen on panostettu. Mutta kuten usein tällaisissa tapauksissa – se siisteys tuntui päättyvän pääkaupungin rajoille. Maaseutu olikin jo jotain sellaista jota oli odottanutkin. Kiinnitimme huomiomme muun muassa siihen, että kaupungin keskuskatuja ajeli jatkuvasti ristiin rastiin traktoreita, jotka pesivät ja puhdistivat katuja. Graffiteja tai muita sotkuja ei näkynyt missään. Kaupoissa oli runsaasti tavaraa, joista suuri osa edusti vanhoja neuvostobrändejä. Reissulla tuli tunne jonkinlaisesta kaupungin uinuvuudesta ja pysähtyneisyydestä, mutta ainakaan minun mielestäni se ei johtunut kaupunkilaisten apatiasta, vaan kaupungin rakenteellisista omalaatuisuuksista. Esimerkiksi erilaisia huvipaikkoja oli vain noin kymmenesosa siitä, mitä vastaavankokoisessa länsikaupungissa olisi.

Kaikkea muuta kuin apatiaa koimme viimeisenä iltana, kun saimme kutsun erään isäntämme perheen luokse illanviettoon minskiläiseen lähiöön. Meitä oli pieneen kaksioon ahtautunut toistakymmentä henkeä. Söimme ja joimme runsaasti. Muistiin jäi erityisesti isäntäväen tarjoama noin 80 asteinen omatekoinen pontikka, jota lantrattiin kirsikkaliköörillä. Kuulostaa hurjalta yhdistelmältä, mutta hyvin se maistui.

Minskin siisteys on saatu aikaan kovalla kurilla ja tarkkailun läsnäolo oli helposti aistittavaa. Kun otin digikameralla valokuvia maan parlamenttirakennuksen edustalla seisovasta Lenin-patsaasta, tuli luokseni alta aikayksikön Valko-Venäjän KGB:n virkailija, joka pyysi poistamaan kuvat. Ne kuvat missä näkyi pelkkä Lenin, saivat jäädä, mutta ne, missä näkyi parlamenttirakennusta, jouduin poistamaan. Isäntänämme toiminut nuorisojärjestön edustaja sanoi KGB:n virkamiehelle, että kuvien sensurointi on ihmisoikeusrikkomus. Minua kuvien poistaminen ei niinkään harmittanut – eivät ne kohteen niin erityisen kuvaamisen arvoisia olisi edes olleet… :)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yleensä siistiä on, kun on hyvin puhdistettu:) Ihmiset kuitenkin ovat pohjimmiltaan samankaltaisia. Onneksi.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Eiliset uutiset mielenosoitusten sallimisesta, mutta kaikkien osallistujien kuvaamisesta ja rekisteröimisestä on valvonnan taydellistämistä.

Keskustelu kisajärjestelyistä on hyvä asia, mutta vaaleilla valitun johtajan painostaminen virasta ei ole yhtään sen helpompi asia kuin perimysjärjestelyin valtaan nousseen yksinvaltiaan syrjäyttäminen.

Urheilujohtajat joutuvat varmasti miettimään, aikoivatko he pönöttämään kisojen aikana matseihin ja niiden oheistapahtumiin.

Ystäväni pohtii, että boikotti tai kisojen siirto ei olisi toimenpide johtajaa vastaan vaan kansaa vastaan. Kun kansa alistetaan tunteeseen, että heiltä viedään jotain tärkeätä, ulkopuolinen uhkakuva on vallalle peliväline.

Muutama päivä presidentinvaalien alla Minskissä vakuutti kuulemma jo vaalitarkkailijankin Lukashenkan ylivoimaisuudesta johtajana. (Joulukuun traagiset tapahtumat 2010 ovat osoitus siitä, ettei Lukashenkon valtarakennelma usko itseensä muuten kuin voiman käytön avulla.)

Voi kysyä aidosti, kehen kansa luottaa entistä enemmän, jos sille luvatut kisat siirretään. Autoritäärinen johtaja käyttää urheilukilpailuja oman asemansa tukemiseen myös Venäjällä.

Tuomiojakin on blogissaan varauksellinen:

"Jääkiekkoliiton avoin valmius harkita paikan vaihtoa on juuri nyt tehokkain painostuskeino, mutta sen jälkeen kun paikka on lopullisesti vaihdettu se on edelleen moraalisesti perusteltu oikea ratkaisu, mutta ei enää jätä Lukshenkalle insentiiviä parantaa tapojaan kisojensa pelastamiseksi."

http://www.tuomioja.org/

Toimituksen poiminnat